27.01.2016
Sipilän hallituksen ohjelma painottaa koulutuksen kansainvälistymistä ja koulutusviennin kehittämistä, mutta yksityiskohtaisempia linjauksia kansainvälistymisen edistämiseksi ei valtiolla ole. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta, joka nosti kansainvälistymisen vuosien 2011–2016 painopisteeksi, on luovuttu.
CIMOn mukaan puolella ammatillisen koulutuksen järjestäjistä on kansainvälistymisstrategia. Opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuus on koulutuksen järjestäjille keskeisin kansainvälistymisen teema.
Paikalliset yksittäisen koulutuksen järjestäjän strategiat eivät riitä, kun edessä on koulutusjärjestelmän uudistaminen työelämän muutoksiin. Tämän vuoksi Sataedun kuntayhtymänjohtaja Matti Isokallion johtama AMKEn kv-työryhmä valmistelee ammatillisen koulutuksen kansainvälisyysstrategian tämän vuoden aikana.
– Itse asiassa koko koulutusjärjestelmällä pitäisi olla yhteinen strategia. Työelämän muutokset koskettavat kaikkia koulutusasteita, toteaa Isokallio
- Opettajien liikkuminen vahvistaa oppilaitoksen pääomaa ja opiskelijoiden liikkumisesta hyötyvät sekä yksilöt että työelämä, muistutti Mika Saarinen Cimosta.
Suomesta ulkomaan jaksolle lähtee vuosittain noin 6300 ammattiin opiskelevaa. Meille puolestaan tulee noin 2500 opiskelijaa ulkomailta.
Opiskelijaliikkuvuudesta 94 prosenttia on Suomen ja Euroopan välistä. Aasia on nouseva kohde noin viiden prosentin osuudella.
Erasmus+-ohjelmassa suomalainen ammatillinen koulutus saa vuosittain 4,8 miljoonaa euroa liikkuvuuteen ja 2 miljoonaa euroa hankkeisiin. Pelkona on, että kansainvälisyydestä tingitään rahoituksen leikkausten vuoksi.
- EU:ssa pohdistaan tarvetta päivittää eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF), kertoo Minna Polvinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Polvinen edustaa Suomea koulutuskomiteassa, joka valmistelee EU:n opetusministerien neuvoston kokouksia. Komissio kaipaa viitekehykseen joustavuutta, jotta se huomioisi myös yksittäisten toimialojen pätevyyksiä julkisten tutkintojärjestelmien ulkopuolelta.
Suomessa valmisteltiin komission aloitteen pohjalta kansallista tutkintojen viitekehystä vuosina 2008–2010. Hallitus teki asiasta kaksi lakiesitystä vuosina 2010 ja 2012, mutta eduskunta ei käsitellyt kumpaakaan esitystä. Ilman lakia viitekehyksestä suomalaisia tutkintoja ei voi virallisesti verrata EQF:n tutkintotasoihin.
- Kansainvälisen vertailtavuuden puute haittaa koulutusviennin edistämistä, huomauttavat TAKK:n Ulla Virtanen ja JAO:n Kirsi Koivunen.
Suomen kantoja EU-koulutuspolitiikkaan valmistellaan EUjaosto30:ssä, jossa ministeriöiden lisäksi on aina mukana eri sidosryhmät. AMKEn edustaja jaostossa on Petri Lempinen.
AMKEn kv-työryhmä kokoontui 26.1.
