Ilman tutkintojen myyntiä ei ole vientiä

03.09.2015

- Koulutuksen järjestäjällä on oltava mahdollisuus järjestää tutkintoon johtavaa koulutusta Suomen ulkopuolella, myöntää tutkinto ja periä siitä maksu, esittää toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:stä.

- Lainsäädäntö sallii jo nyt maksujen perimisen näyttötutkintoihin valmistavasta koulutuksesta kotimaassa, Lempinen muistuttaa . Kyse ei ole siis lukukausimaksuista, joista on puhuttu korkeakoulutuksen viennin osalta.

Maksullisuutta lukuun ottamatta näyttötutkinnon hyödyntäminen ulkomailla on vaikeaa, koska tutkintotoimikunta myöntää todistukset. Suomessa on 147 tutkintotoimikuntaa, joiden toimintatavat vaihtelevat.

Onnistuneessa viennissä suomalaisuuden brändi kohdistuu oppilaitokseen tai koulutuksen järjestäjään. Tämän vuoksi myytävien tutkintojen myöntäminen ei voi olla tutkintotoimikunnan tehtävä. AMKEn mukaan koulutuksen järjestäjä on ketterin tutkinnon myöntäjä.

Nykyinen tutkintoihin liittyvä kotimainen byrokratia istuu huonosti asiakaslähtöiseen bisnekseen.

Ulkomaille myytävien tutkintojen osalta myös arviointia koskevia tiukkoja määräyksiä on muutettava. Tutkinnon suorittamisen pitää olla ilman erillisiä lupia mahdollista muillakin kielillä kuin ruotsiksi ja suomeksi.

Suomalaisten osaamisvaatimusten ja laatutasojen mukainen tutkinto on vahvuustekijä myynnissä. Asiakkaalle kyse on paitsi brändistä, myös tunnustetusta muodollisesta pätevyydestä. Tämän vuoksi ammatillisen koulutuksen vienti kytkeytyy tutkintojen suorittamiseen.

Koulutuksen maksajaa ei pidä rajata suomalaisilla normeilla. Maksaja voi olla yksityishenkilö, valtio tai muu julkinen taho tai yritys.

Koulutusvienti on liiketoimintaa, ei koulutuksen järjestämistä

Koulutusvienti on liiketoimintaa, joka vaatii sijoituksia ennen taloudellisen tuloksen toteutumista. Vienti vaatii erilaista osaamista kuin koulutuksen järjestäminen Suomessa, jossa osallistutaan työvoimapoliittisen koulutuksen kilpailutuksiin ja henkilöstökoulutusten myyntiin yrityksille.

- Muutama koulutuksen järjestäjä on jo maksanut oppirahoja vientiseikkailuista, muistelee Lempinen. Vientitulot eivät riitä paikkaamaan ammatillisen koulutuksen reformin osana tehtäviä 190 miljoonan leikkauksia.

Viennistä innostuvien koulutuksen järjestäjien kannattaa tehdä yhteistyötä, johon voidaan kytkeä oppilaitoksia myös kohdemaasta. Yksi mahdollisuus on rakentaa kumppanuuksia ulkomailla toimivien suomalaisyritysten kanssa.

Koulutusviennin mahdollistaminen oli yksi AMKEn hallitusohjelmatavoitteista.

Lempinen puhui torstaina 3.9. OAJ:n ja Omnian järjestämässä Koulutusvienti vauhtiin -keskustelutilaisuudessa.