Ammattiin opiskelevien kestävän kehityksen osaaminen on hyvää tasoa

18.05.2017

  • Opiskelijoiden kestävän kehityksen osaaminen on hyvää tasoa.
  • Naisten osaaminen on parempaa kuin miesten
  • Eri koulutusalojen välillä on selkeitä eroja
  • Opiskelijan ikä, kieli sekä aiempi koulutus ja työkokemus vaikuttavat myös osaamiseen
  • Myönteinen suhtautuminen kestävään kehitykseen parantaa tuloksia

Opiskelijoiden kestävän kehityksen osaaminen on hyvää tasoa, selviää Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvin tutkimuksesta. Hyvälle tasolle yltää 67 %, kiitettävälle 23 % ja tyydyttävälle tasolle noin 9 % opiskelijoista. Tutkimuksesta selviää myös, että naisten kokonaisosaaminen on parempaa kuin miesten.

Suurin osa opiskelijoista pitää kestävän kehityksen opiskelua ammattiin opiskelussa tärkeänä.

Parhaiten hallitaan sosiaalinen kestävän kehityksen osa-alue, joka tarkoittaa esimerkiksi työhyvinvointia ja toisten arvojen kunnioittamista. Heikoimmin sujuu ekologinen osa-alue, joka kattaa muun muassa kierrätyksen ja energian kulutuksen.

Teknologian kehityksen, digitalisaation ja uusien energiaratkaisujen myötä ympäristöosaamisen merkitys kasvaa. Ne luovat uusia työmahdollisuuksia ja osaamistarpeita ammatilliseen koulutukseen eri koulutusaloille.

– Uskoisin, että kestävän kehityksen laaja-alaista osaamista arvostetaan myös työelämässä keskeisenä avaintaitona ja osana ammattitaitoa, arviointineuvos Mari Räkköläinen sanoo.

Osaamisessa eroa koulutusalojen välillä 

Tutkimuksessa selvisi koulutusalojen välillä olevan selkeä osaamisero. Parhain kestävän kehityksen osaaminen on humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurialan opiskelijoilla. Heikoimpia tulokset ovat luonnontieteiden alalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla.


Kestävän kehityksen osaaminen on heikointa tekniikan ja liikenteen alalla 

Monet tekijät osaamistason taustalla

Tutkimuksesta selviää kestävän kehityksen osaamisen olevan sitä parempaa, mitä korkeampi on opiskelijan koulutustaso. Myös työkokemuksella on yhteys kestävän kehityksen osaamiseen -jos työkokemusta on muualtakin kuin opintoihin liittyvästä harjoittelusta, on osaaminen taso korkeampi.

Osaaminen kasvaa myös iän myötä - Parhaat tulokset saivat 30–34-vuotiaat ja heikoimmat tulokset olivat alle 18-vuotiailla.

Suomenkielisten opiskelijoiden tulokset olivat ruotsinkielisiä parempia kaikilla aloilla kestävän kehityksen kokonaisosaamisessa.

Oppisopimusopiskelijoiden osaaminen oli heikompaa kuin oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa opiskelevien. Molemmat tulokset pyöristyvät kuitenkin taitotasoon hyvä.

Opiskelijoiden osaaminen on myös sitä parempaa, mitä myönteisemmin he itse suhtautuvat kestävän kehityksen opiskeluun ja mitä tärkeämpänä he sitä pitävät oman alan työtehtävissä.

Kestävää kehitystä opitaan eniten työpaikoilla, kotona ja vapaa-ajalla

Tutkimuksen mukaan opiskelijat oppivat kestävää kehitystä eniten työssäoppimisjaksojen yhteydessä työpaikoilla. Lisäksi osaaminen kasvaa kodin käytännöissä sekä vapaa-aikana, kuten kesätöissä, harrastuksissa, järjestöissä ja ystäviltä. 

Räkköläisen mukaan oppilaitoksilla voi olla tehtävää myös työpaikkojen kehittämisessä oppimisympäristöinä entistä vastuullisemmiksi.

– Yhä enemmän osaamisesta opitaan työelämän ympäristöissä, joten kestävän kehityksen opintoja tulisi suunnitella entistä työelämälähtöisemmin, yhdessä työpaikkaohjaajien kanssa.

Koulutuksen järjestäjien toiminnassa vielä kehitettävää

Arvioinnin kohteena olivat myös opetus ja oppilaitosten käytännöt. Kestävän kehityksen laatutyötä on tehty pitkään, mutta arjen käytäntöihin oppi ei ole niinkään jalkautunut.

Parhaimmat tulokset tutkimuksessa saivat yhden alan koulutuksen järjestäjät. Tutkimuksen mukaan oppimistulokset paranivat myös opiskelijamäärän myötä -mitä enemmän opiskelijoita, sitä paremmat olivat myös oppimistulokset. Lisäksi tutkimus osoitti suomenkielisten koulutuksen järjestäjien opiskelijoiden osaamistason olevan ruotsinkielisiä koulutuksen järjestäjiä selvästi vahvempi.

Opettajat suhtautuvat hyvin myönteisesti kestävään kehitykseen. He ovat kuitenkin saaneet vain vähän täydennyskoulutusta aihepiirin opetukseen.

– Kestävän kehityksen, kuten muidenkin elinikäisen oppimisen avaintaitojen, osaamisesta on huolehdittava ammatillisen koulutuksen reformin edetessä ja osaamisperusteisuuden vahvistuessa, Räkköläinen toteaa.

Miten voimme parantaa kestävän kehityksen osaamista ammatillisessa koulutuksessa?
  • Motivoidaan opiskelijoita kestävän kehityksen opiskeluun ja autetaan heitä ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys oman alansa työtehtävissä
  • Kehitetään kestävän kehityksen opetusta entistä työelämälähtöisemmäksi
  • Varmistetaan kestävän kehityksen opetuksesta vastaavien ammatillisten aineiden opettajien oma kestävän kehityksen osaaminen
  • Liitetään kestävän kehityksen sisällöt osaksi ammattitaitovaatimuksia liikenteen ja luonnontieteiden aloilla (joissa kestävän kehityksen osaaminen on heikointa)
  • Varmistetaan koulutuksen järjestäjien johdon tasolla kestävän kehityksen arvojen ja linjauksien jalkautuminen osaksi arkea ja käytännön toimintaa

 

Arviointi kohdistui kaikkiin ammatillista peruskoulutusta järjestäviin koulutuksen järjestäjiin ja otannalla valittuihin, keväällä 2015 valmistuviin ammatillisten perustutkintojen opiskelijoihin. Arviointiin osallistui 4 457 opiskelijaa, 798 opettajaa ja 106 koulutuksen järjestäjää.

Ympäristöosaamista ravitsemispalveluihin!

Noin kolmannes suomalaisten kulutuksen ympäristövaikutuksista aiheutuu ruokailusta.

Ammattikeittiöiden laadukas ja ympäristöystävällinen toiminta edellyttää keittiön toimintojen suunnittelua ja saumatonta yhteistyötä. Ammattikeittiöillä on tärkeä rooli kestävyyden kehittämisessä Ammattikeittiöiden valinnat ja toiminnot vaikuttavat aina alkutuotannosta kuluttajan lautaselle asti.

Uskallammeko me väittää toimivamme kestävästi?

AMKEn ravitsemispalveluverkosto järjestää Ammattikeittiön ympäristöohjelma -workshopin maanantaina 7.8.2017 Turussa.

Workshopin tavoitteena on jakaa malli ammattikeittiön ympäristöohjelmaksi sekä jalkauttaa hyviä ympäristötekoja ja kokemuksia kaikkien opiskelija- ja henkilöstöravintoloiden käyttöön.

Lue lisää