11.01.2017
Nuorten syrjäytymiskierteen estämiseksi on ammattikoulua käyvät nuoret saatava helposti lähestyttävän ja tehokkaan terveydenhuollon piiriin, kirjoitti Kauppalehden pääkirjoitustoimittaja Mirjami Saarinen kolumnissaan 3.1.
Joulun alla syntyneet isot ja merkittävät sote -päätökset jättivät ammatillisen koulutuksen opiskelijahuollon vaille vastauksia.
- Hallituksen joulun alla julkistamassa sote-esityksessä jäi vähälle huomiolle se, että Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) palvelut laajenevat yliopisto-opiskelijoiden lisäksi ammattikorkeakoululaisille, Saarinen kirjoittaa.
Saarisen mukaan nyt pitäisi keksiä keino, jolla myös ammattikoulua käyvät nuoret pääsisivät helposti lähestyttävän ja tehokkaan terveydenhuollon piiriin.
- Kaikki nuoret eivät saa tarvitsemaansa tukea kotoa, eivätkä kaikki toisaalta myöskään halua kertoa vaikeuksistaan vanhemmilleen. Vanhempien on myös mahdotonta saada tietoa yli 18-vuotiaan henkilön raha-asioista tai koulunkäynnistä, ellei tämä niin halua.
Yhteiskunnan silmissä 18 vuotta täyttänyt on täysivaltainen aikuinen. Näin saattaa myös moni täysi-ikäisyyden saavuttanut ajatella itsestään, vaikka tosiasiassa siivet eivät vielä täysin kannakaan.
Useimmiten luontevin paikka saada apua olisi se oppilaitos, jossa nuori on kirjoilla.
AMKE ry:n asiantuntija Riikka Reina jatkoi aiheen käsittelyä Kauppalehdessä 9.1. julkaistussa mielipidekirjoituksessaan.
- Ammatillinen opiskelija tipahti sote-päätösten väliin, Reina harmittelee. Terveydenhuoltokyselyjen, keskeyttämistilastojen ja opiskelijamäärän mukaan olisi toivoinut toisin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämän kouluterveyskyselyn mukaan epäedulliset terveystottumukset kuten tupakointi ja liikunnan vähyys, sekä myös sosiaalinen epäluottamus ja ulkopuolisuuden kokemukset kasautuvat ammattiin opiskeleville nuorille.
Puolet nuorisoikäluokasta opiskelee ammatillisissa oppilaitoksissa, joten siellä voidaan vaikuttaa hyvinvointiin sekä ennaltaehkäistä terveyserojen ja sosiaalisen epäluottamuksen syntyä.
- Tulevaisuudessa opiskelijoiden liikkuvuus, työssäoppiminen mahdollisesti kaukana omasta oppilaitoksesta sekä opiskelumatkat lisääntyvät. Samoin lisääntyvät monen kunnan ja maakunnan alueella toimivat koulutuksen järjestäjät, Reina toteaa kirjoituksessaan.
Oppilas- ja opiskelijahuolto on nykyisin kuntien tehtävä, mutta ammatillisen koulutuksen järjestäjistä vain seitsemän on kuntia. Tähän yhteistyöhön on etsitty ammatillisissa oppilaitoksissa käytäntöjä.
- Oppilaitosten laajentuessa useille pakkakunnille ja koon kasvaessa sopimuksia ja suunnitelma kuntien ja koulutuksen järjestäjien välillä tehdään lisää. Himmelit jäivät siis ammatillisen koulutuksen murheeksi, Reina kirjoittaa.
Tämä kaikki tarkoittaa, että organisaatiorajojen hälventäminen, tiedon kulku sekä yhteisöllisen opiskelijahuollon toteuttaminen jäävät ammatillisen koulutuksen toimijoiden ratkaistavaksi.
Reina kirjoittaa ammatillisen koulutuksen järjestäjien toiveiden sote-ratkaisua kohtaan olleen selkeitä.
- Toiminnan kehittämiseen pitää nyt pistää paukkuja ja byrokratiaa vähentää. Ilmeistä oli myös yhteisöllisen opiskelijahuollon arvostus. Entistä keskeisempää on tasa-arvoiset ja yhtenäiset toimintamallit järjestäjätahosta riippumatta. Näistä eväistä voisi löytyä kehittämisen askeleet.
Mirjami Saarisen kirjoitus Kauppalehdessä: Jokainen syrjäytyvä nuori on pelastettavissa
