17.08.2016
Ammatillisten tutkintojen määrä vähenee alle puoleen, jos opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman tutkintorakenteen uudistamisen ohjausryhmän ehdotus toteutuu. Ministeri Grahn-Laasoselle luovutetussa raportissa ohjausryhmä esittää ammatillisten tutkintojen määrän vähentämistä 166:een. Nykyisin tutkintoja on 351.
- Koskaan ammatillisen koulutuksen historiassa ei ole nähty yhtä mittavaa uudistusta tutkintorakenteeseen, Grahn-Laasonen toteaa. Tulevaisuuden työelämä edellyttää nykyistä laajempien kokonaisuuksien hallintaa. Tämä esitys tuo tervettä normipurkua ammatillisen koulutuksen paisuneeseen tutkintorakenteeseen ja sisältää uusia, joustavia ja hallinnollisesti kevyitä tapoja sisällyttää tutkintoihin uutta osaamista. Se antaa mahdollisuuden vastata ketterämmin työelämän nopeasti muuttuviin osaamisvaatimuksiin.
- Kiitän työryhmää yksimielisestä työstä, joka vahvistaa suomalaista ammatillista koulutusta, toteaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Tällä hetkellä ammatillisessa tutkintorakenteessa on yhteensä 52 ammatillista perustutkintoa, 177 ammattitutkintoa ja 122 erikoisammattitutkintoa. Ohjausryhmän esityksessä ammatillisia perustutkintoja olisi 43, ammattitutkintoja 64 ja erikoisammattitutkintoja 59.
Suurin vähennys kohdistuu ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin, joita on 20 vuoden aikana perustettu hyvin tiheän ammattijaottelun mukaan. Useilla aloilla on tutkintoja, joiden ammattitaitovaatimukset ovat lähellä toisiaan. Tutkintojen suuresta määrästä johtuen niiden pitäminen ajan tasalla on ollut vaikeaa.
Tutkintorakenteen ja tutkintojen kehittämistä koskevat esitykset on valmistelu koulutus- ja tutkintotoimikuntia sekä toimialajärjestöjä kuullen.
Työelämä käy läpi murrosta, joka näyttäytyy työtehtävien monialaistumisena ja urapolkujen yksilöllistymisenä. Ohjausryhmän mukaan työtehtävät ovat nykyisin harvoin niin rajattuja, että niissä osaamisen kasvattaminen olisi tarkoituksenmukaista rajattujen ja verrattain kapeiden tutkintojen avulla.
- Ammattitaidon ja kilpailukyvyn varmistamiseksi on kyettävä perinteisiä ammattirajoja ylittävään luovuuteen, sanoo työryhmän jäsen rehtori Eero Pentti PSK–Aikuisopistosta. Tutkintojen ja koulutuksen on kyettävä mahdollistamaan muutosta, ei keinotekoisesti rajoittamaan mahdollisuuksia. Eero Pentti edustaa ryhmässä Ammatillisen aikuiskoulutuksen johtajat ry:tä.
Työryhmä esittää, että toisiaan lähellä olevia tutkintoja kootaan suuremmaksi kokonaisuudeksi, joiden sisällä on mahdollista erikoistua eri ammattien tarpeisiin. Samalla lisätään tutkinnon suorittajan mahdollisuuksia koota oma tutkinto yhdistelemällä eri alojen ammatillisia sisältöjä.
- Tarvitsemme joustavuutta, jotta koulutus pysyy työelämän muutosten mukana, kommentoi työryhmässä jäsen AMKEn toimitusjohtaja Petri Lempinen. Emme elä enää maailmassa, jossa työryhmät etukäteen osaavat arvioida ammattien vaatimukset.
Näyttötutkinnoille osaamispisteet
Uutta on, että ammatti- ja erikoisammattitutkintojen laajuus arvioidaan osaamispisteinä. Ammattitutkinnot voivat olla 120, 150 tai 180 osaamispisteen laajuisia. Erikoisammattitutkinnot voivat olla 160, 180 tai 210 osaamispisteen laajuisia. Kaikki ammatilliset perustutkinnot ovat säilyvät 180 osaamispisteen laajuisina.
Tutkinnot muodostavat kehittymispolun, jossa ammattitutkinnot rakentuvat perustutkintojen ja erikoisammattitutkinnot ammattitutkintojen jatkumona. Samaan aikaan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voivat toimia itsenäisinä kokonaisuuksina. Ammatillinen perustutkinto säilyy ensisijaisena väylänä peruskoulun päättäville ja perustutkinto sopii myös ammattia vaihtaville aikuisille.
Tulevaisuudessa ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittajien on mahdollista suorittaa työ- ja jatko-opintovalmiuksia edistäviä opintokokonaisuuksia. Näin vastataan mm. OECD:n PIAAC-tutkimuksen osoittamaan tarpeeseen parantaa aikuisten perustaitoja.
Kaikki ammatilliset tutkinnot antavat jatkossakin yleisen jatko-opintokelpoisuuden.
Osa reformia
Tutkintojen uudistaminen on osa ammatillisen koulutuksen reformia. Reformi on etenemässä rahoituksen leikkauksin vuoden 2017 alusta. Toimintalainsäädäntö muuttuu 2018 ja tutkintojärjestelmä 2019. Edessä on mittava ammatillisten tutkintojen sisällöllinen uudistaminen.
Työryhmän työskentely jatkuu työnjohto- ja esimiestutkintojen, eri tutkinnoille yhteistä osaamista sisältävien tutkinnon osien (esimerkiksi yrittäjyys) sekä ammatillisten ja korkeakoulututkintojen suhteen osalta. Työryhmän työ linkittyy tutkintojen ja osaamisen viitekehykseen, jota koskevasta laista OKM pyytää lausuntoja.
