18.05.2021
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien toisen asteen maksuttomuutta koskevat linjaukset ja ratkaisut vaihtelevat alakohtaisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriön uudistukseen budjetoimaa rahoitusta järjestäjät pitävät täysin riittämättömänä. Tiedot käyvät ilmi Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEn jäsenilleen toukokuun alussa tekemästä kyselystä.
Elokuun alussa voimaan tulevan oppivelvollisuuslain mukaan opetuksen edellyttämät oppimateriaalit ovat maksuttomia opiskelijalle. Koulutuksen järjestäjät kuitenkin ratkaisevat, minkälaisilla pelisäännöillä maksuttomuus käytännössä toteutetaan. Tämä työ on paraikaa meneillään ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa.
- Ammatillisessa koulutuksessa maksuttomuuteen valmistautuminen on valtava kokonaisuus. Tutkintoja on kymmenittäin ja niissä tarvittavat oppivälineet- ja materiaalit ovat hyvin erilaisia, kertoo AMKEn johtava asiantuntija Satu Ågren.
Kyselyyn vastanneista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä yli 80 prosenttia on linjannut, että oppivelvolliset saavat työvälineisiin ja tietokoneisiin käyttöoikeuden opintojensa ajaksi. Järjestäjistä 13 prosenttia on päättänyt, että valmistuttuaan opiskelijat saavat tietokoneen omaksi tai voivat lunastaa sen pientä maksua vastaan.
Työasujen osalta koulutuksen järjestäjät ovat päätyneet hieman useammin siihen, että opiskelija saa ne omaksi joko heti opintojensa alussa tai ammattiin valmistuttuaan.
- On selvää, että ensimmäinen vuosi koulutuksen järjestäjillä menee kerätessä oppia ja kokemusta toimivista maksuttomuuden ratkaisuista. Vuoden kuluttua saatetaan tehdä aivan erilaisia päätöksiä kuin nyt, toteaa Ågren.
Maksuttomuuden kustannukset arvioitu alakanttiin
Oppivelvollisuuslain valmistelun aikana uudistuksen kustannukset ja siihen varatun rahoituksen riittävyys sekä toimeenpanon aikataulu herättivät laajasti kritiikkiä ja huolta. AMKEn kyselyn mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjistä 94 prosenttia on sitä mieltä, että opetus- ja kulttuuriministeriön arvio ammatillisen koulutuksen maksuttomuuden kustannuksista ei ole riittävä.
Kustannukset vaihtelevat merkittävästi sen mukaan, millä alalla opiskelija opiskelee. Esimerkiksi sähköalalla opiskelija tarvitsee tietokoneen lisäksi mm. työkalupakin ja alan ammattityökalut sekä eri vaatteet ja jalkineet kesä- ja talvikäyttöön. Liiketoiminnan opiskelijalle riittää käytännössä tietokone.
Tietokoneisiin opetus- ja kulttuuriministeriö on budjetoinut 300 euroa opiskelijaa kohden.
Ågrenin mukaan monilla aloilla, esimerkiksi media-alalla, tarvitaan kuitenkin tehokkaampia koneita. Hinta voi olla tällöin moninkertainen.
Tietokoneiden saatavuudessa vaikeuksia
Maksuttomuuteen liittyvä hankinta, varastointi, jakelu ja huolto työllistävät merkittävästi ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Joka neljäs kyselyyn vastannut koulutuksen järjestäjä on palkannut tai palkkaamassa tätä varten uusia henkilöitä.
- Maksuttomuuteen valmistautumisessa kiireisen aikataulun lisäksi erityiseksi haasteeksi ovat nousseet pandemian aikaansaamat tietokoneiden globaalit saatavuusongelmat. Nämä voivat jatkua syksyyn saakka, kertoo Ågren.
