14.06.2016
Ammatillisen koulutuksen saavutettavuudessa alueelliset erot ovat suuria. Etelä-Suomessa tilanne on hyvä verrattuna muihin alueisiin, kerrotaan aluehallintaviraston valtakunnallisessa arvioinnissa.
Arvioinnissa mitattiin, millä etäisyydellä alueen 16-vuotiaille on tarjolla yhteishaussa haettavaa ammatillista peruskoulutusta vähintään yhdellä ja vähintään kolmella eri koulutusalalla 10 kilometrin ja 30 kilometrin etäisyydellä nuoren asuinpaikasta.
10 kilometrin etäisyys
Manner-Suomessa 77,6 prosenttia peruskoulun päättäneistä asuu enintään 10 kilometrin etäisyydellä ammatillisen koulutuksen opetuspisteestä. Arvioinnin mukaan tilanne on paras Etelä-Suomessa, jossa saavutettavuus ylitti ainoana maan keskiarvon. Myös Lounais-Suomen alue pääsi lähelle keskiarvoa.
Pohjoiseen ja itään mentäessä saavutettavuus heikkenee. Itä-Suomen nuorilla tilanne on arvioinnin mukaan huonoin. Siellä ammatilliseen koulutukseen alle 10 kilometrin päähän pääsee vain 62 prosenttia nuorista.
Vuoteen 2013 verrattuna lounaissuomalaisten, länsi- ja sisäsuomalaisten, itäsuomalaisten ja lappilaisten nuorten ammatillisen koulutuksen saavutettavuus 10 kilometrin etäisyydellä oli arvioinnin mukaan hieman laskenut.
30 kilometrin etäisyys
Arvioinnissa todetaan alueellisten erojen tasaantuvan tarkasteltaessa ammatillisen koulutuksen saavutettavuutta 30 kilometrin etäisyydellä. Keskimäärin 95,6 prosenttia peruskoulun päättäneistä asuu korkeintaan 30 kilometrin etäisyydellä ammatillisen koulutuksen opetuspisteestä. Korkein saavutettavuus on lounaissuomalaisilla nuorilla. Manner-Suomen keskiarvon alle jäivät Itä-Suomen, Pohjois-Suomen ja Lapin alueet. Kaikilla näillä alueilla saavutettavuus heikkeni vuoteen 2013 verrattuna.
Alhaisin saavutettavuusprosentti arvioinnin mukaan on Lapin alueella. Lähes joka viides lappilaisnuori asui yli 30 kilometrin päässä lähimmästä ammatillisen koulutuksen opetuspisteestä.
Vähintään kolmen koulutusalan saavutettavuus
Ammatillisen koulutuksen hyvä saavutettavuus edellyttää myös riittävän monipuolisia koulutusalavaihtoehtoja. Arvioinnissa katsottiin riittävän valinnanmahdollisuuden muodostuvan, kun nuorella oli valittavana koulutusta vähintään kolmelta eri koulutusalalta.
Ammatillisen koulutuksen vähintään kolmen koulutusalan saavutettavuus pysytteli lähes kaikilla alueilla melko samoissa lukemissa kuin vuonna 2013.
Manner-Suomessa 70,1 prosenttia peruskoulun päättäneistä asui enintään 10 kilometrin etäisyydellä vähintään kolmen ammatillisen koulutusalan tarjonnasta. Jälleen eteläsuomessa ylitettiin maan keskiarvo. Heikoin tilanne oli Itä-Suomen, Pohjois-Suomen sekä Länsi- ja Sisä-Suomen alueiden nuorilla. Itäsuomalaisilla saavutettavuus oli lähes 16 prosenttiyksikköä ja pohjois- sekä länsi- ja sisäsuomalaisilla lähes 10 prosenttiyksikköä heikompi kuin Manner-Suomessa keskimäärin.
Koko maan nuorista 92,6 prosenttia asui enintään 30 kilometrin etäisyydellä kolmen eri koulutusalan opetuspisteestä. Paras tilanne on Etelä-Suomen ja Lounais-Suomen alueilla. Lapin alueella saavutettavuus oli heikoin.
Lukiokoulutus tyttöjen ja ammatillinen poikien juttu, vieläkin
Lukiokoulutus oli vuonna 2015 suositumpaa kuin ammatillinen koulutus, ja entistä enemmän lukio on tyttöjen ja ammatillinen koulutus poikien valinta. Lukiopaikan vastaanottaneista tytöt olivat enemmistönä 61,5 prosentilla, kun poikia oli vain 38,5 prosenttia. Alueittain tarkasteltuna poikien osuus vaihteli Etelä-Suomen 39,3 prosentin ja Lapin 35,7 prosentin välillä.
Ammatillisen koulutuksen aloitti lukiota tasaisemmin tyttöjä ja poikia, joskin vaihtelu on yhteensä edelleen suurta. Pojat olivat enemmistönä 56,8 prosentilla, kun tyttöjä oli vain 43,2 prosenttia. Alueellisia eroja arvioinnissa ei juurikaan noussut esille.
Myös lukiokoulutuksessa alueelliset erot ovat selviä. Lukiokoulutusta on tarjolla alle 10 kilometrin etäisyydellä Etelä-Suomessa 90 prosentille nuorista, mutta Itä-Suomessa vain 73 prosentille ja Lapissa 80 prosentille nuorista.
Aloituspaikkoja tarvitaan lisää tulevina vuosina
Toisen asteen koulutuksen saavutettavuus on suomalaisen osaamisen ja hyvinvoinnin kannalta oleellinen asia. Nuorista on yhä lähes joka viides ilman perusopetuksen jälkeistä toisen asteen tutkintoa.
Toisen asteen koulutusverkon tulevaisuutta pohdittaessa kannattaa ottaa huomioon, että 16-vuotiaiden ikäluokat ovat jälleen lähdössä nousuun. Arvioinnin mukaan reilun kolmen vuoden kuluttua aloituspaikkoja tarvittaneen nykyistä enemmän.
Olennaista on myös, että koulutus todellisuudessa on saavutettavissa, eli koulutusaloja on riittävän monipuolisesti, matka-ajat pysyvät kohtuullisina ja julkista liikennettä on tarjolla. Väljään asuttujen alueiden toisen asteen koulutuksen tarjonnan säilymisestä tulee huolehtia ja verkostoitumista tulee edistää.
Lue lisää: Taustatekijöitä nuorten valintaan lukion ja ammatillisen koulutuksen on tarkasteltu suunnittelija Mira Tuonosen ja emerita professori Marjatta Vanhalakka-Ruohon toimittamassa Ammatilliseen vai lukioon: Nuoren suunnanottoja perheen kehystämänä -teoksessa.
Toisen asteen koulutuksen saavutettavuus, valtakunnallinen arviointi
Lue myös: YLE: Toisen asteen koulut yhä kauempana – vaarantaako Suomi koulutustason?
