04.04.2017
Ammatillisen koulutuksen rahoitus on yli 85 miljoonaa euroa pienempi kuin koulutuksen kustannukset, selviää Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n maaliskuussa tekemästä kyselystä.
Kustannusten ja rahoituksen välillä 10 prosenttia tai suuremman eron ilmoitti 18 koulutuksen järjestäjää. Alijäämä vaihtelee koulutuksen järjestäjittäin 4–30 prosentin välillä.
Valtionosuusrahoitus ammatilliseen koulutukseen on 220 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2016.
- Leikkauksesta noin 40 % on yhä sopeuttamatta, laskee AMKEn toimitusjohtaja Petri Lempinen.
Talouden sopeuttaminen jatkuu vielä useita vuosia, sillä vain neljännes vastaajista arvioi saavansa taloutensa tasapainoon vuonna 2018. Joka viidennellä talouden tasapainottuminen tapahtuu vasta vuosina 2021–2022.
- Osa koulutuksen järjestäjistä on vaarassa kaatua leikkausten vuoksi, Lempinen pelkää.
Vuodessa hävisi 1600 työpaikkaa
Henkilöstö ja tilat muodostavat noin 85 prosenttia kaikista kustannuksista, joten kaikilla säästökeinoilla on niihin vaikutusta.
Kyselyyn vastanneiden koulutuksen järjestäjien henkilöstö supistui 7 prosenttia vuoden 2016 aikana.
- Vuodessa työpaikkoja hävisi 1600, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin yt-neuvotteluiden lopputulos. Tämä johtuu siitä, että avautuvia työpaikkoja täytetään enää äärimmäisen harvoin.
Vähennykset ovat kohdistuneet johtoon, opettajiin sekä tukitoimintoihin. Osa koulutuksen järjestäjistä on turvautunut myös lomautuksiin. Kyselyyn vastanneet koulutuksen järjestäjät työllistivät vuoden vaihteessa 20 880 henkilöä.
- Kolme neljästä vastaajasta arvioi henkilöstönsä määrän vähentyvän myös vuoden 2017 aikana.
Seinistä säästetään
Tilojen käyttöä tehostetaan ja määrää vähennetään. Samalla koulutusta keskitetään nykyistä harvempiin yksiköihin. Moni koulutuksen järjestäjä etsii ostajia tai vuokralaisia tarpeettomiksi käyville tiloille.
Kolmasosa vastaajista ilmoitti tekevänsä tai tehneensä muutoksia organisaatiossa. Yhtä moni uudistaa opetuksen järjestelyitä tai pedagogisia ratkaisuja.
Samanaikaisesti toimintaa pitää uudistaa vastaamaan ensi vuonna voimaan aiottua reformia.
- Leikkaukset henkilöstövaikutuksineen eivät luo otollista ilmapiiriä uudistamiselle, Lempinen harmittelee.
Alijäämä tarkoittaa, että koulutuksen järjestäjät käyttävät aiempien vuosien ylijäämiä eli säästöjä toimintansa rahoittamiseen. Tämä heikentää mahdollisuutta investoida uusiin oppimisympäristöihin ja koulutuksen kehittämiseen.
AMKE selvitti maaliskuussa jäsentensä taloudellista tilannetta rahoituksen leikkausten jälkeen. Kyselyyn vastasi 65 koulutuksen järjestäjää, joiden toiminta kattaa n. 80 prosenttia ammatillisen koulutuksen koko opiskelijamäärästä.
Klikkaa kuva suuremmaksi
