Ammatillinen osaaminen on tunnistettava korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa

09.03.2017

- Ammatillinen koulutus ei tuota "vain" hakukelpoisuutta, vaan etenkin samalle alalle korkea-asteen opintoihin pyrittäessä tutkinnon kiitettävät arvosanat tulisi hyödyttää hakijaa riippumatta siitä onko kyse ammatillisesta tutkinnosta vai yo-tutkinnosta, vaatii koulutusjohtaja Katriina Klén Perho Liiketalousopistosta.

- Olisi erityisen tärkeää varmistaa, että opinpolkujen todellinen nopeuttaminen mahdollistuisi, korostaa Minna Ahokas Jyväskylän ammattiopistosta.

Erityisen tärkeänä Ahokas näkee aitojen väyläopintojen mahdollistaminen siten, että toisen asteen opintojen aikana opiskelija saisi opiskeltua riittävän määrän korkeakouluissa tunnustettavia ja tunnistettavia opintoja.

- Tämä olisi aito väylä korkeakouluopintoihin ja laskisi kokonaisopiskeluaikaa merkittävästi. 

Klén ja Ahokas osallistuivat OKM:n kuulemiseen, jossa valmisteltiin ammatillisen tutkintotodistuksen parempaa hyödyntämistä korkeakoulujen opiskelijavalinnoista. Kuulemiseen osallistuivat myös AMKE, Arene ja Unifi.

Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden mahdollisuudet jatkaa opintoja korkeakouluissa paranevat, jos valintakriteerit tunnistavat myös ammatillisen tutkinnon tuottaman osaamisen.

Tasa-arvon edistäminen edellyttää, että korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa tunnistetaan myös ammatillisen tutkinnon tuottama osaaminen.

- Ammatillinen koulutus antaa vahvan ammattitaidon, joka on hyvä pohja erityisesti ammatilliseen korkeakoulutukseen, muistuttaa AMKEn toimitusjohtaja Petri Lempinen. 

Kyse on myös koulutuksellisen tasa-arvon edistämisestä. Ammatillisen tutkinnon suorittaneet ovat eriarvoisessa asemassa ylioppilastutkinnon suorittaneiden kanssa, kun ammatillista tutkintotodistusta ei nykyisin huomioida lainkaan korkeakouluvalinnoissa. 

- Valintakriteerit eivät saa kohdistua vain yhteisten tutkinnon osien tuottamaan osaamiseen, AMKEn lausunnossa todetaan.

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kriteerien ja menettelyjen on tunnistettava ammatillinen osaaminen teoreettisen osaamisen rinnalla.

Samaan asiaan kiinnitetään myös Suomen Ammatilliset Johtajat ry – SAJO ry:n lausunnossa:

- Mikäli valintamenettelyn pääpaino on vain ns. Yhteisissä aineissa (kielet, matematiikka, kemia, fysiikka), silloin oppilaitoksiin saadaan vain niitä, joilla ko. oppiaineet ovat onnistuneet.

Sajon mukaan lukioväylää tulleiden ammatillinen osaaminen on usein heikkoa, kun taas ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla aukkoja on kielissä ja matemaattisissa aineissa. Nämä erot tasaantuvat korkeakouluopintojen aikana.

Ammatillinen perustutkinto on 180 osaamispisteen laajuinen ja siitä 135 osaamispistettä on ammatillisia ja 35 pistettä yhteisiä tutkinnon osia.

OKM on asettanut työryhmän laatimaan toimenpideohjelma ammatillisen toisen asteen tutkintojen paremmaksi hyödyntämiseksi korkeakoulujen valintamenettelyissä. Ryhmä asetettiin sen jälkeen, kun OKM:n työryhmä oli tehnyt ammatillisen koulutuksen näkökulmasta ristiriitaisi esityksiä ylioppilastutkinnon paremmaksi hyödyntämiseksi korkeakouluvalinnoissa.
 

8.3. AMKEn lausunto ammatillisen toisen asteen tutkintojen paremmasta hyödyntämisestä korkeakoulujen valintamenettelyissä

25.1. AMKEn lausunto ylioppilastutkinnon hyödyntämistä korkeakoulujen valintamenettelyissä pohtineen työryhmän raportista ja ylioppilastutkinnon kehittämisestä