AMKE vetoaa: STM ja OKM turvattava SOTEalan ammatillisen koulutuksen jatkuvuus

04.12.2017

Ensi vuoden alusta uudistuva ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö muuttaa koulutuskorvausten maksamisesta työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta. Koulutussopimukseksi muuttuvasta työssäoppimisesta ei uuden lain mukaan enää makseta korvauksia. Samalla vastuu opiskelijoiden ohjauksesta jakautuu nykyistä selvemmin oppilaitoksen ja työpaikan kesken. Koulutussopimus- tai oppisopimustyöpaikka vastaa myös henkilösuojaimista kuten työntekijöidensä osalta. Oppisopimusopiskelusta voidaan koulutuskorvauksia maksaa jatkossakin.

Muuttuva tilanne on aiheuttanut hämmennystä ja valitettavasti eräät sosiaali- ja terveysalan työnantajat ovat ilmoittaneet, että ne eivät enää jatka yhteistyötä työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämisessä. Mainitut työnantajat ovat usein julkisomisteisia. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen vaikeutuminen haittaisi erityisesti 35 000 lähihoitajaopiskelijan opintojen loppuun saattamista. Yksinomaan Tampereella pelätään, että keväällä 2018 lähes 200 päättövaiheen opiskelijan opinnot pysähtyvät ja vähintään 100 opiskelijaa jää valmistumatta. 

AMKE vetoaa, että STM ja OKM ohjeistavat ja kannustavat sosiaali- ja terveysalan työnantajia osallistumaan koulutusyhteistyöhön jatkossakin. Koulutuksen jatkuminen laadusta tinkimättä pitäisi olla työnantajien, koulutuksen järjestäjien ja opiskelijoiden yhteinen etu.

Koulutuksen keskeytymätön jatkuminen on välttämätöntä, jotta sosiaali- ja terveysala saa koulutettuja ammattilaisia jatkossakin. Mikäli Tampereen uhkakuva toteutuu, on sillä varmasti vaikutusta alan koulutuksen vetovoimaan ensi kevään yhteishaussa.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat maksaneet työssäoppimisen ohjauskorvauksia lähinnä sosiaali- ja terveysalan koulutuksesta. 

Opetushallituksen keräämien tietojen mukaan korvaukset ovat olleet noin 5,5 miljoonaa euroa vuosittain. Muilla aloilla työssäoppimisen korvausten maksaminen on ollut harvinaista. Terveydenhuollon kustannukset olivat samaan aikaan lähes 20 miljardia euroa.

Työelämällä on merkittävä rooli ammatillisen koulutuksen järjestämisessä. Työelämän edustajat osallistuvat tutkintojen ja koulutusten kehittämiseen. Lisäksi osa koulutuksesta ja opiskelijoiden arvioinnista tapahtuu työpaikoilla. Vuoden 2018 alusta voimaan tuleva uusi ammatillisen koulutuksen laki ei muuta näitä periaatteita, jotka ovat olleet voimassa 1990-luvulta.