AMKE: Suomi ei tarvitse kahta rinnakkaista oppisopimusta

04.12.2015

Suomeen riittää yksi tapa hankkia ammatti oppisopimuksella, esittää toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:stä. Oppisopimus on osa ammatillista koulutusta eikä sitä AMKEn mielestä pidä jaotella opiskelijoiden iän mukaan.

Nuorten oppisopimuskoulutuksessa pullonkaulana on palkkaus, joka monelle työnantajalle on liian korkea suhteessa työn tuloksiin. Saksassa oppisopimuksesta valmistuneetkin saavat aluksi vain 90 % peruspalkasta.

- Tämä ongelma ei ratkea säätämällä ammatilliseen koulutukseen uusi oppisopimuksen muoto, Lempinen sanoo.

Malli nuorten työvaltaisen koulutuksen lisäämisen löytyy laajennetusta työssä oppimisesta, joka on laajasti käytössä Suomessa. Esimerkiksi Ammattiopisto Tavastiassa on kaupanalalla ja rakennusaloilla käytetty mallia, jossa neljän viikon työssäoppimista seuraa viikon lähijakso oppilaitoksessa.

Tämä on käytännössä sama kuin saksalainen koulutusmalli, jossa opinnot jakautuvat työpaikan ja oppilaitoksen välillä.

Laajennetusta työssäoppimisesta on mahdollista kehittää koulutussopimus, joka ei ole työsopimus. Näin työnantajan hallinnolliset ja taloudelliset rasitukset pienentyvät. Samalla vähenee oppisopimukseen kytketyn palkkatuen hallinto.

Sopimusjärjestelmien yksinkertaistaminen on työnantajien ja koulutuksen järjestäjien yhteinen etu.

- Ammatillinen koulutus on siirtymässä yhä enemmän työpaikoille ja sen toteutuessa on byrokratiaa vähennettävä, ei lisättävä, Lempinen jatkaa.

Byrokratia vähentyy, jos kaikilla koulutuksen järjestäjillä on tulevaisuudessa mahdollisuus järjestää oppisopimuskoulutusta. Nyt yhden opiskelijan koulutukseen voi osallistua useita oppilaitoksia eivätkä roolit ole selkeitä työnantajan tai opiskelijan näkökulmasta.

Vuosina 2010–2013 oppisopimuksella kouluttautui 219 000 henkilöä, eli 22,5 % kaikista ammatillisen opiskelijoista oli oppisopimuksessa. Heistä vain 3,5 % oli 15–19-vuotiaita ja 85 % oli yli 25-vuotiaita.

Oppisopimuksen käyttö vaihtelee maan eri osissa talouden aktiivisuuden mukaan. Suhteellisesti eniten oppisopimusta käytetään Uudellamaalla, jossa 32 % kaikista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista oli oppisopimuksessa vuonna 2012. Kainuussa osuus oli vain 13 %.