Vastuullisuutta oppivelvollisuuden toteuttamiseen

30.01.2020

Uuden oppivelvollisuuslain ja maksuttoman toisen asteen koulutuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021. Ensimmäisen kerran lakia sovellettaisiin jo ensi syksynä 9. luokan aloittaviin oppilaisiin. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE pitää aikataulua täysin epärealistisena ja vaatii lain toimeenpanoon riittävän pitkää siirtymäaikaa.

Oppivelvollisuuden laajentaminen on iso uudistus. Sen toteuttamiseksi tarvitaan paitsi koko toimijakentän perehdyttämistä, myös useiden erilaisten käytännön asioiden kuntoon laittamista.

- Keskiössä on sujuvan tiedonkulun varmistaminen oppivelvollisten nuorten ohjauksen, valvonnan ja yhteistyön toteuttamiseksi. Tällä hetkellä tietojärjestelmiä on useita ja tieto niiden välillä ei kulje, sanoo AMKEn johtava asiantuntija Satu Ågren

Maksuttomuus on toteutettava vastuullisesti
Opetus- ja kulttuuriministeriön alustavien linjausten mukaan oppivelvollisuus päättyisi henkilön täyttäessä 18 vuotta. Oikeus maksuttomiin opintoihin jatkuisi kuitenkin siihen saakka, että henkilö saa suoritettua oppivelvollisena aloittamansa tutkinnon loppuun.

Jotta kustannukset eivät nouse kohtuuttomiksi, maksuttomuus edellyttää tiukkoja rajanvetoja ja uudenlaista toimintakulttuuria. 

- Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että välttämättömät oppimateriaalit, tarvikkeet ja välineet olisivat jatkossa koulutuksen järjestäjien omaisuutta. Opiskelija kuittaisi ne sovituilla pelisäännöillä käyttöönsä, sanoo Ågren.

- Ammatillisessa koulutuksessa maksuttomuuden ajallisesta takarajasta tulisi sopia henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa (HOKS), ehdottaa Ågren.

Ydintehtävä uhkaa hämärtyä
Ammatillisella koulutuksella on ollut keskeinen rooli syrjäytymisen ehkäisyssä vuodesta 2013, jolloin koulutustakuu tuli voimaan. Yhteiskuntavastuutaan ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat toteuttaneet pienentyneellä rahoituksella samaan aikaan, kun opiskelijamäärät ovat kasvaneet merkittävästi. 

Oppivelvollisuuden laajentuessa ammatilliseen koulutukseen tulee yhä enemmän opiskelijoita, joilla on heikot opiskeluvalmiudet sekä erilaisia terveydellisiä ja elämänhallintaan liittyviä ongelmia. 

Ågrenin mukaan oppilaitoksissa ei ole riittäviä resursseja eikä erikoisosaamista näiden opiskelijoiden tarvitsemien palveluiden järjestämiseen. Ammatillinen koulutus ei pysty paikkaamaan kaikkia perusopetuksen puutteita.

- Ammatillisen koulutuksen ydintehtävänä on kehittää nuorten ja aikuisten ammatillista osaamista muuttuvan työelämän tarpeisiin. Huolena on, että tämä tehtävä hämärtyy, toteaa AMKEn hallituksen puheenjohtaja Kari Kallonen.

- Hallituksen lupauksen mukaisesti koulutuksen järjestäjille tulee korvata täysimääräisesti oppivelvollisuustehtävään liittyvät kustannukset, hän jatkaa.