10.02.2022
Tällä hallituskaudella on toteutettu oppivelvollisuuden laajentaminen koskemaan kaikkia alle 18-vuotiaita. “Kaikille toisen asteen tutkinto” -on yhteinen tahto, mutta toteuttamistavat tarvitsevat vielä paljon kehittämistä. Laajennettu oppivelvollisuus tulee toteuttaa taloudellisesti kestävällä tavalla.
Opetusministeri ei ole tyytynyt oppivelvollisuuslainsäädännön muutokseen vaan haluaa nyt toisen asteen kehittämisen nimissä irrottaa oppivelvollisia koskevan rahoituksen erilleen muusta rahoituksesta. Kiire on kova ja hallituksen esitysluonnoksen halutaan valmistuvan jo huhtikuussa. Valmistelun jalkoihin tuntuu jääneen oppivelvollisuuden laajentamisen laadukas toimeenpano ja erilaisissa hallinnon aikatauluissa pysyminen. Esimerkiksi opetuksen ja ohjauksen määrän arviointia koskevat ohjeistusluonnokset ovat luokattomia. Rahoituksen uudistamista ei ole myöskään kirjattu hallitusohjelmaan, vaikka esitys on perustavanlaatuinen muutos.
Kun toisen asteen koulutuksen kehittämishanke syksyllä esiteltiin, kerrottiin sen sisältävän erityisesti ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteistyön kehittämisen. Nyt tämä on jäänyt taka-alalle ja lukiokoulutuksen kehittämisestä keskustellaan lähinnä pohdittaessa sitä, miten ammatillinen koulutus voi pelastaa pienet, vaikeuksissa olevat lukiot (”koulutuksen alueellisen saatavuuden turvaaminen”). Ristiin opiskelun ja kaksoistutkintojen kehittäminen on itsessään positiivinen tavoite, mutta näkökulma painottuu ammatillisiin opiskelijoihin. Kustannukset tästä tulisi maksamaan ammatillinen koulutus.
Emme myöskään keskustele perusopetuksen kehittämisestä, mikä olisi täysin välttämätöntä. Peruskoulun oppimistulokset sakkaavat. Tarvitsemme voimakasta peruskoulun kehittämistä, jos haluamme korjata monia ammatillisen koulutuksen kohtaamia ongelmia.
Oppivelvollisten rahoituksesta halutaan säätää siis jo tällä hallituskaudella, mutta jatkuvan oppimisen rahoituslaki jätettäisiin seuraavalla hallituskaudella. Perustelut ja pohdinta uudistuksen vaikutuksista ovat ohuita. Mitkä ovat vaikutukset kokonaisuuteen rahoituksen jakautuessa? Emme tiedä vielä oppivelvollisuuden laajentamisen kokonaiskustannuksia tai mikä olisi vailla toisen asteen tutkintoa olevan aikuisten asema. Suurin kysymys mielestäni on, miten turvaamme jatkuvan oppimisen rahoituksen, kun oppivelvollisten rahoitus syö yhä suuremman osan potista, jonka merkittävää kasvua ei ole näköpiirissä.
On pakko kysyä, mistä tämä kiire? Mielestäni poliittiselle johdolle on iskenyt paha vauhtisokeus. Saavutamme varmasti paremman lopputuloksen, jos valmistelemme toisen asteen kehittämisen ja siihen mahdollisesti liittyvät rahoitusmuutokset kokonaisuutena. Käytetään tämän hallituskauden loppu sidosryhmien ja poliittisen yhteisymmärryksen löytämiseen. Kirjataan tavoite seuraavaan hallitusohjelmaan ja toteutetaan uudistus seuraavalla hallituskaudella. Ammatillinen koulutus kehittyy yksilön, yhteiskunnan ja työelämän osaamistarpeiden muuttuessa. Pitkäjänteisyyden tulee olla kehittämisen perusta.
AMKEn toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu työn ulkopuolella: Vapaa-ajalla nautin kävelystä vailla päämäärää, eläytymisestä kirjojen tarinoihin, perheen läsnäolosta ja yksin olemisen hetkistä.
Veli-Matti Lamppu
Toimitusjohtaja, AMKE ry / AMKE Oy
