Vähemmällä enemmän ja parempaa

04.09.2015

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän meneillään olevassa strategiaprosessissa dialogi keskittyy siihen, miten toimimalla saamme aikaisempaa pienemmillä resursseilla aikaan opiskelijoille ja työelämälle suurempaa hyötyä. Mietimme, mitkä ovat asioita, joissa yhdenmukaistamme toimintaprosessit ja keskitämme ohjauksen koulutuksenjärjestäjän yhteisiin palveluihin. Yhdenmukaiset standartoidut prosessit vähentävät päällekkäistä työtä ja tehostavat toimintaa sekä takaavat laadun yhdenmukaisuuden. Tiedostamme samaan aikaan sen, että on paljon asioita, jotka on ratkaistava asiakaskohtaisesti mahdollisimman lähellä opiskelijaa tai työelämän yhteistyökumppania. Asiakasrajapinnassa pitää olla mahdollisuus tehdä kyseistä asiakasta koskevia ratkaisuja viivyttelemättä.

Järjestämislupaleikkausten, pienenevän opiskelijakohtaisen tulon ja työvoimapoliittisen koulutuksen supistumisen sovittaminen yhteen koulutuksen maakunnallisen saavutettavuuden ja syrjäytymisen ehkäisyn kanssa ei ole helppo yhtälö. Ongelman ratkaisemiseksi meidän pitää oppia pyörittämään pienillä paikkakunnilla laadukkaasti ja taloudellisesti kannattavasti noin 200 opiskelijan kampuksia, joilla opiskelee eri koulutusmuodoissa yhtä aikaa sekä nuoria että aikuisia. Tarvitaan kokonaan uusia pedagogisia ratkaisuja, tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa, toimitilojen vähentämistä ja ennen kaikkea aikaisempaa tiiviimpää ja joustavampaa yhteistyötä kuntayhtymän sisällä. Kaikkia asioita ei tarvitse oppia samalla kampuksella, vaan osa esimerkiksi erikoiskoneita vaativista asioista voidaan käydä opiskelemassa maakuntakeskuksessa. Ei voida ajatella, että pienellä kampuksella toimiva yksittäinen opettaja on huippuosaaja kaikissa opintoalansa asioissa. Henkilöstön joustava siirtyminen kampukselta toiselle valmentamaan opiskelijoita omalla eritysalallaan on saatava luontevaksi osaksi opettajien työtä.

Selkeä organisaatiorakenne, jossa jokainen tietää mistä vastaa ja millä valtuuksilla toimii, on jokaisen menestyvän organisaation onnistumisen lähtökohta. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa osaoptimointiin organisaation sisällä. Tulosvastuu on hyvä ja välttämätön asia, mutta tuloksen arviointiin on rakennettava elementtejä, jotka palkitsevat myös onnistuneen yhteistyön tekemisestä.  

Tiedossa olevat ammatillisen koulutuksen resurssien leikkaukset ovat rajut. Aika näyttää, miten onnistumme tehostamaan omaa toimintaamme. Tahtotilamme on selkeä, kohdistamme panokset tehokkaasti opiskelijoiden ja työelämän hyödyksi. Henkilöstön muutosrohkeus, osaaminen, motivaatio ja jaksaminen ovat kivijalka, joka mahdollistaa onnistumisemme.

Kirjoittaja

Ilkka Pirskanen
Kuntayhtymän johtaja, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Pirskanen Ilkka