05.02.2016
Viime viikolla julkaistiin arviointiraportti Ammatillisten perustutkintojen perusteiden uudistamisprosessin arviointi. Perusteiden uudistamisprosessi oli pitkä. Uudistaminen tapahtui vuosina 2007–2010, ja se käsitti kaikki ammatilliset perustutkinnot. Myös arviointiprosessi oli pitkä, lähes kolme vuotta suunnittelusta julkaisuun. Arviointiryhmän tehtävä oli uraauurtava, sillä ensimmäistä kertaa arvioitiin prosessia. Ryhmä ei siis arvioinut perusteiden laatua vaan prosessin laatua.
Viime vuoden elokuussa kaikkiin perusteisiin tuli uudistuksia, mutta tutkintojen sisällöt eivät tässä uudistuksessa juurikaan muuttuneet. Vastaavaa suurta kertauudistusta tutkintojen sisältöihin ja muodostumiseen kuin vuosina 2007–2010 ei todennäköisesti enää tehdä, vaan tutkintoja uudistetaan sitä mukaa, kun siihen tulee tarvetta. Työelämä muuttuu sellaisella vauhdilla, että tarvetta alkaa olla enemmän tai vähemmän kaikissa tutkinnoissa.
Tutkintojen perusteita uudistettaessa tulee kiinnittää huomiota tutkintorakenteen lisäksi tutkintojen muodostumiseen, jotta tutkinto voi muodostua mahdollisimman joustavasti tutkinnon valinnaisista tai useamman tutkinnon osista. Tämä on tärkeää sekä työelämän että opiskelijoiden näkökulmasta. Työtehtävät ja tapa tehdä työtä muuttuvat, joten uudenlaiset yhdistelmät antavat uutta osaamista vastata tähän muutokseen. Myös opiskelijoiden aiempi osaaminen ja vahvuudet voivat tulla tällöin paremmin hyödynnetyiksi.
Työelämälähtöisyys ei ole vain sitä, että ammattitaitovaatimukset vastaavat nykyisiä työtehtäviä. Työelämän edustajat painottavat geneerisiä työelämätaitoja, jotka nähdään usein jopa spesifejä ammatin taitoja tärkeämpinä. Tärkein geneerinen taito on jatkuvan oppimisen taito. Sen avulla voi itse arvioida omaa osaamistaan sekä päivittää ja lisätä sitä työelämän ja omien tarpeiden mukaan.
Muista tulevaisuuden työelämässä tarvittavista taidoista on olemassa erilaisia luetteloita. Jos yhä useammat työtehtävät tulevat siirtymään roboteille, niin tärkeää on kehittää niitä taitoja, joissa ihminen on ainakin vielä niitä parempi. Näitä ovat muun muassa luova ja sosiaalinen älykkyys, kriittinen ajattelu, mielikuvitus, vuorovaikutustaidot, osaamisen soveltaminen, havainnointitaidot ja ongelmanratkaisutaidot. Myös yrittäjyystaidot ovat entistä merkittävämpiä, sillä yhä useampi työntekijä on epätyypillisessä työsuhteessa ja tekee työtä yrittäjämäisesti – Sitran tuoreen arvion mukaan jo 35 % työsuhteista on epätyypillisiä. Yrittäjämäinen asenne, ajattelutapa ja työote korostuvat kaikessa työssä. Geneeristen taitojen oppiminen edellyttää uusia oppimismenetelmiä ja monipuolisia oppimisympäristöjä, joissa hyödynnetään myös digitaalisuutta mahdollisimman tehokkaasti.
Kun tutkintoja uudistetaan tutkinto kerrallaan, niin on tärkeää, että työstä viestitään paljon ja monikanavaisesti. Koulutuksen järjestäjien, työelämän ja sidosryhmien on tärkeää tietää, kuka vastaa tutkinnon uudistamisesta ja miten uudistamistyöhön voi osallistua ja vaikuttaa. Kun osallistuminen on laajaa ja avointa, saamme todennäköisesti paremmat perusteet, jotka on helpompi ottaa käyttöön. Pitää myös muistaa, että perusteet eivät välttämättä avaudu tarkoitetulla tavalla pelkästään lukemalla. Käyttöönottoon tarvitaan vielä koulutusta ja ohjausta.
Leena Mäkelä
rehtori, Stadin ammattiopisto ja Stadin aikuisopisto, arviointiryhmän pj
