Tulevaisuus tehdään tänään

04.02.2021


Menneisyyden tunteminen on keskeinen asia nykyajan ymmärtämisessä ja tulevaisuuden hahmottamisessa. Menneisyys näkyy vallitsevissa normeissa, toimijoiden asenteissa ja puheissa. Historiaa on valtavasti aina asioiden ja ilmiöiden taustalla. Historia ei toista itseään, mutta siitä voidaan oppia paljon. Haasteena lienee se, että jokainen taho ja toimija tutkivat mennyttä aina omista lähtökohdistaan.

Menneisyydestä ja historiasta puhutaan paljon. Sitä myös opetetaan kohtuullisen paljon koulutien aikana ja ihan perustellusti. Vaan kuinka paljon opettelemme katsomaan tulevaisuutta? Ennakoimalla tulevaisuutta voimme varautua muutoksiin ja hyödyntää avautuvia mahdollisuuksia. Ennakointi ei ennusta tulevaisuutta, vaan varautuu tulevaisuuteen, luo sitä ja avartaa käsityksiä tulevaisuudesta. Siitä on hyötyä kaikille toimijoille.

Muuttuvassa maailmassa ennakoinnista puhutaan koko ajan enemmän. Nykymuotoista koulutuksen ennakointia on tehty 1960 luvulta asti. Aikaisemmin osaamisen muutostarpeet olivat hitaita ja sopeutumisajat pitkiä. Etätyö käy tästä maailmasta soveltuvana esimerkkinä. Etätyön määrä ei ole juurikaan kasvanut viimeisen 40 vuoden aikana, vaikka siitä on monissa eri yhteyksissä puhuttu, kannustettu ja mahdollisuudet ovat koko ajan parantuneet. 

Kuinka paljon etätyön määrä on kasvanut koronavuoden aikana ja kuinka paljon siitä tulee jäämään pysyvästi jäljelle? Välilliset vaikutukset ovat suuria lähes kaikille mahdollisille sektoreille ja aivan erityisesti opetussektorille. Tätä digiloikkaa harva osasi tässä mittakaavassa ja nopeudessa ennakoida.

Suomalaista koulutusjärjestelmää tulisi kehittää kokonaisuutena ja pitkällä tähtäimellä. Meidän pitäisi kyetä näkemään yli vaalikausien sivistys- ja hyvinvointipolitiikan merkitystä. Nyt ollaan osittain ajauduttu tilanteeseen, että paneudumme yhteen osaan kerrallaan ja aina erillään muista. Muutossyklien kiihtyessä, tämä voi tarkoittaa eritahtisuutta koko koulutus- ja innovaatiojärjestelmän osalta. 

Osaamisen ennakointifoorumi

Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä toimi vuodesta 1998 lähtien ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen asiantuntijaelimenä koulutustoimikuntajärjestelmä vuoteen 2016 asti.  Sitä työtä jatkoi vuoden 2017 alusta Osaamisen ennakointifoorumi (Oef), joka sovittaa yhteen sekä määrällistä että laadullista ennakointia. Foorumia ja sen toimintaa kehitettäessä hyödynnettiin koulutustoimikuntajärjestelmästä tehtyä ulkoista arviointia. 

Uusi Osaamisen ennakointifoorumi on toiminut opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen yhteisenä ennakoinnin asiantuntijaelimenä. Sen tehtävänä on myös ollut edistää koulutuksen ja työelämän välistä vuoropuhelua. Tuoda osapuolet entistä lähemmäksi samassa pöydässä. Keskeistä on ennakoida osaamista, ei vain tutkintoja. Foorumin toiminta perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön antamaan toimeksiantoon. Oef:n ensimmäinen nelivuotinen toimikausi päättyi vuoden 2020 lopussa.

Mitä tulevaisuudesta voimme olettaa tietävämme? Varmuudella tarvitaan edelleen koulutusta ja osaamista. Se miten osaaminen on hankittu, jää ainakin osittain toissijaiseksi. Työ on yhä enemmän oppimista. Koulutusjärjestelmä joutuu pohtimaan entistä enemmän, miten se pystyy tukemaan työelämässä tapahtuvaa oppimista jo ihan väestörakenteenkin takia.

Uskon, että suomalainen oppimisjärjestelmä on 10 vuoden kuluttua jo hieman toisenlainen kuin tänään, mutta kaikki siinä ei tule muuttumaan ja kaikki ei muutu ainakaan samassa tahdissa. Ihmisyyteen, vuorovaikutukseen, innostukseen ja motivaatioon liittyvät elementit tulevat vahvistumaan. 

Tulevaisuuden yleissivistys on toisenlaista kuin tänään, vaikka monet niistä arvoista, jotka ovat kantaneet satoja vuosia, kantavat toki myös jatkossa. Yleissivistyskin kytkeytyy entistä voimakkaammin työelämään, elämän hallintaan ja kestävään kehitykseen.

Epävarmuuden ja erilaisuuden sietämistä korostetaan useissa tutkimuksissa. Samoin oppimaan oppimisen taitoja ja ongelmanratkaisukykyä. Yrittäjämäinen asenne omaan elämään ja työtehtäviin tulee korostumaan. Taitojen on kehityttävä työtehtävien muuttuessa ja jatkuvan oppimisen periaatteet tukevat tätä ajattelua. 

Mitä johtopäätöksiä pitäisi tehdä tietojen ja taitojen määrästä? Jäävätkö filosofia ja taideaineet lopulta viimeisinä teköälyn jalkoihin, onko kyseessä koulun “tärkeimmät aineet”? Nokia ei kaatunut lopulta insinöörien vähyyteen, kuten pelättiin, vaan muutoksen tunnistamisen heikkouteen.

LUOPUMISOSAAMINEN on jatkossa ydinosaamista. Ja se vasta vaikeaa onkin, koska on kiva tehdä niin kuin aina ennenkin. Ilman luopumista ei saavuteta mitään uutta (luovu + uus = luovuus). Tuottaako koulutus tulevaisuuden todellisia tekijöitä, vai koulutammeko me ihmisiä sellaiseen tulevaisuuteen, jonka me luulemme olevan totta peruutuspeilistä katsottuna? Puolet koulussa opetetusta lienee jokseenkin tulevaisuudessa turhaa, mutta kumpi puoli? Opetamme paljon vain varmuuden vuoksi. Ihminen on osa luontoa ja luonto on hidas muuttumaan. Liekö tässä vähän pohjaa muutoksen imeyttämisen hitauteen?

Koulumaailman haaste: Koulutuksen tulisi valmistaa opiskelijoita työtehtäviin, joita ei ole vielä olemassa. Käyttämään teknologiaa, jota ei ole vielä keksitty ja ratkaisemaan ongelmia, jollaisista emme vielä tiedä mitään.

Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa.... 99% oppimisesta tapahtuu virheiden kautta. Tarinankerronta osaamista tarvitaan ja se tuo sisältöä omaan osaamiseen. Einsteinin aivotkaan eivät auta, jos kukaan ei ymmärrä, mitä haluat sanoa. Ja lopulta, jos opiskelija osaa olla ihmisiksi ja sanoa päivää, niin yleensä elämä kantaa. Joten ei mietitä liikaa eilistä ja huolehdita kohtuuttomasti huomisesta, koska saatamme unohtaa nauttia tästä päivästä. Ja, jos jaksoit lukea tähän asti, niin nyt tämäkin blogi on jo historiaa.

Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtaja, AMKE ry:n edustajana Osaamisen ennakointifoorumin ohjausryhmässä toiminut Anssi Tuominen työn ulkopuolella: Mökillä ja luonnossa liikkumista ja aivan erityisesti pysähtymistä. Antiikkihuonekalut ovat kiinnostaneet vaivaksi asti.


Isolla Karhunkierroksella

Kirjoittaja

Anssi Tuominen
kuntayhtymän johtaja, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia

Tuominen Anssi