Suomi tarvitsee ammattilaisia, joilla on tutkinto takataskussa

03.03.2017

Olen työssäni seurannut sekä virallista että epävirallista keskustelua koulutuksesta jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Keskustelu on usein pyörinyt sen ympärillä, miten korkeasti me suomalaiset olemme kouluttautuneet.

Aikoinaan jokaiseen vähänkin isompaan kaupunkiin tuli ammattikorkeakoulun tai yliopiston etäpiste. Kaikki oppilaitokset kilpailivat rahasta ja opiskelijoista ja tässä huumassa luotiin mitä mielenkiintoisempia ja ihmeellisempiä koulutusohjelmia.

Joillakin unohtui jopa ajatus siitä, mihin nämä opiskelijat valmistumisen jälkeen työllistyvät. Se kai on kuitenkin koulutuksen tarkoitus – löytää koulutusta vastaavaa työtä ja sitten pärjätä työssään.

Taistelu opiskelijoista ei saa johtaa siihen, että koulutuksen laadusta ja työelämälähtöisyydestä tingitään. Meidän taloudellista tilannettamme eivät paranna yhtään ne korkeasti koulutetut, jotka ovat työttömänä.

Toki tarvitsemme korkeasti koulutettuja henkilöitä, jotta kehitymme ja pärjäämme kilpailussa emmekä jää jalkoihin maailmalla. Yksin korkeasti koulutettujen varassa Suomi ei kuitenkaan pyöri.

Kymmenen vuotta sitten kuulin, että kaksi kolmasosaa kaikista työpaikoista on niissä ammateissa, joihin koulutus tulee ammatillisista oppilaitoksista. En usko, että ammatillisesti koulutettujen ihmisten määrä tai tarve olisi jotenkin vähentynyt, ehkä päinvastoin.

Meidän sukupolvemme käyttää edellistä sukupolvea huomattavasti enemmän palveluja. Todella monella ihan tavallisella keskituloisella tuttavallani käy kotona säännöllisesti siivooja, joka aiemmin oli harvinaista. Tai on ihan normaalia, että käyn mieheni kanssa usein ulkona syömässä tai ostamme valmista hyvää ruokaa kotiin sen sijaan, että tekisimme joka päivä itse. Ja näin tekee aika moni muukin.

Tämän lisäksi Suomi nostaa nyt voimakkaasti päätään hienona matkailumaana. Matkailijat haluavat kokea monenlaista eksotiikkaa suomalaisesta ruokakulttuurista luontoon. Sekä matkailijoita että meitä suomalaisia varten tarvitsemme tarjoilijoita, kokkeja, ravintolatyöntekijöitä, sähkömiehiä, putkimiehiä, kampaajia, siivoojia – monenlaisia ammattilaisia.

Ja kun haluamme työllistää suomalaisia, tulisi meidän tietenkin ostaa palveluja tai Suomessa tuotettuja tuotteita. Sekä palvelujen että tuotteiden kannattava tekeminen vaativat ammattitaitoa, jonka lähtökohta on usein myös ammatillisesta koulutuksesta.

Ammattitaito on monen asian summa ja pohja ammattitaidolle tehdään koulutuksessa.

Olen usein työnantajan edustajana rekrytoinneissa mukana. Rekrytoinneissa tulee varmistaa, että henkilön koulutus vastaa tehtävää. Liian vaativat tehtävät rasittavat ja ovat riski työkyvylle, kun taas ylikouluttautumisesta on seurannut kokemukseni mukaan usein turhautuneita ja tyytymättömiä ihmisiä.

Kun tiedän työpaikkaa hakevan henkilön koulutuksen, minulle tulee jo käsitys henkilön perustaidoista ja –tiedoista. Näitä hän on sitten syventänyt työelämässä tai vaikkapa harjoittelu- tai työssäoppimisjaksoilla. Ja jos asenne työtä ja oppimista kohtaan on oikea ja henkilö on niin sanotusti meille sopiva tyyppi, on lähtökohta työllistymiselle jo aika hyvä.

Olen huomannut, että usein tutkinnon suorittaneilla henkilöillä ammatillinen itseluottamus on korkeampi kuin samaa työtätekevillä, joilta tutkinto puuttuu. Tutkintotodistus parantaa myös työntekijän työsuhdeturvaa: henkilöstövähennyksien edessä uudelleen työllistyminen on todennäköisempää tutkinnon suorittaneilla henkilöillä. Joskus uudelleen työllistyminen toisen työnantajan palvelukseen voi olla siitä tutkintotodistuksesta kiinni.

Meillä on aloja, joissa on huutava työvoimapula ja tarvittaisiin kipeästi lisää ammattilaisia. Nyt vaaditaan uudenlaista ajattelua, ketterää ja työelämälähtöistä suunnittelua koulutusohjelmiin, jotta työllistyminen on mahdollisimman nopeaa, koulutuksen laadusta tinkimättä.

Tämän lisäksi tarvitsemme Suomeen kulttuurin, jossa kaikkea koulutusta ja työtä sen tasosta ja vaativuudesta riippumatta arvostetaan. Ajatus siitä, että ammatillinen koulutus on hyvä juttu, mutta ei minun lapselleni, tulee heittää romukoppaan.

Kaikki ovat omalta osaltaan avainasemassa tämän yhteiskunnan eteenpäin menossa. Tarvitsemme työlle tekijöitä ja tekijöille töitä sekä opiskelupaikkoja eri oppilaitoksissa ammatillisesta oppilaitoksesta yliopistoon.

Kirjoittaja

Riitta Anttila
Head of HRD, Antell

Anttila Riitta