Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Yhteystiedot

Riskialtis rahoitusmalli

19.01.2017

Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteet ovat kannatettavia, mutta käytännön toteutus on varsinkin rahoituksen osalta hämärän peitossa.

Rahoitus on jo tänä vuonna 15 % edellistä vuotta alemmalla tasolla. Lisäksi jatkossa järjestämislupaan sidottu ns. varma rahoitus supistuu vuosittain, kun kasvava osa rahoituksesta tulee työllistymisen, jatkokoulutukseen sijoittumisen sekä saadun palautteen perusteella.

Tämä vaikuttavuusviipale vaikuttaa koulutuksen järjestäjän saamaan rahoitukseen jälkikäteen ja vaikka reformi ei ole vielä edes astunut voimaan, oppilaitosten kirjoilla on jo nyt opiskelijoita, joiden työllistyminen tulee vaikuttamaan rahoitukseen 2020-luvun alussa.

Koulutuksella halutaan ymmärrettävästi vaikuttavuutta, mutta vaikuttavuuden mittaamisessa työelämän muutos pitää huomioida esitystä paremmin.

Itsensä työllistävien osuus kasvaa kaiken aikaa ja moni tutkinnon suorittanut leijuu työsuhteen ja yrittäjyyden välimaastossa, jossa osaamisella on paljon suurempi merkitys kuin suoritetulla tutkinnolla. Yhä useamman työ koostuu muutamasta päivästä viikkoihin tai kuukausiin kestävistä tilaustöistä. Tähän maailman laskentapäiviin perustuva työllistymisen mittaaminen soveltuu huonosti. Parempi mittari olisikin vuosiansio, joka on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta paljon laskentapäiviä kuvaavampi tapa mittaamaan aitoa työllistymistä.

Epävarmassa toimintaympäristössä rationaalinen toimija pyrkii minimoimaan kiinteät kustannukset ja keskittymään operatiivisen toiminnan pyörittämiseen. Kun aloituspaikkoihin sidotun vakaan perusrahoituksen osuus putoaa esityksen mukaan asteittain 50 prosenttiin rahoituksen kokonaismäärästä, tarkoittaa se ammatillisen koulutuksen osalta sitä, että investointeja pitää vähentää.

Haasteet kasvavat erityisesti suhdanneherkillä, maailmanlaajuisesti toimivilla sekä vahvasti poliittisin päätöksiin kytkeytyvillä aloilla, kuten metsä-, biotalous-, ICT-, teknologia-, energia- ja luonnonvara-aloilla.

Investointiriski on erityisen suuri yksityisille koulutuksen järjestäjille, joiden toimitilojen rakentamiskustannuksiin ja laitehankintoihin ei tule omistajakuntien tukea kunta- ja kuntayhtymävetoisten järjestäjien tapaan. Sote-uudistuksen leikatessa merkittävän osan kuntien verokertymästä, myös kuntien mahdollisuudet investoida koulutuksen järjestäjien toimitiloihin ja teknologiaan supistuvat olennaisesti.

Ilman investointeja opetuksen laatu kärsii ja jää kiihtyvällä tahdilla jälkeen työelämän vaatimuksista. Koulutuksen järjestäjä joutuu uudessa rahoitusmallissa joko ottamaan huomattavan taloudellisen riskin investoimalla kehityksen mukana pysymiseen tai vaarantamaan oppilaitoksen tulevaisuuden kilpailukyvyn jättämällä investoinnit tekemättä. Suo siellä, vetelä täällä.

Suomen yrityskentän rakenne tuo myös omat haasteensa lisääntyvälle työpaikalla tapahtuvalle oppimiselle ja sen ohjaukselle. Melkein kaksi kolmesta yrityksestä on yhden ihmisen yrityksiä ja yli 90 % työllistää alle 10 henkilöä.

Huomattava osa ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaneista valmistuu aloille, joilla toimii lähes pelkästään pieniä mikroyrityksiä. Pienellä yrityksellä ei ole vapaita resursseja työpaikalla tapahtuvaan opettamiseen, joten reformista huolimatta perustaitojen opettaminen oppilaitoksissa on edelleen välttämätöntä ja tätä varten tarvitaan edelleen myös investointeja oppimisympäristöihin. Taloudellinen yhtälö muuttuu epäyhtälöksi, kun työssäoppimispaikat ovat hajallaan, matkustaminen lisääntyy ja aiempaa suurempi osa työajasta kuluu lisäkustannuksia aiheuttaviin siirtymisiin.

Liiketoiminnasta omaksutut tulostavoitteet ilman liiketoiminnan vapautta tekevät tulevien vuosien toiminnasta vaikeasti ennustettavaa. On hyvin perusteltua odottaa koulutukselta vaikuttavuutta, mutta vaikuttavuuden mittarit pitää sovittaa esitystä paremmin työelämän todellisuuteen ja toimintaympäristön odottamattomiin muutoksiin.

Eikä haitaksi olisi, vaikka vaikuttavuutta arvioitaessa huomioitaisiin myös se, että kaikki opintoihin tulevat eivät ole niitä ahkeria, motivoituneita ja osaavia nuoria, joita rekrytoimalla tulostavoitteet helpoiten saavutetaan.

Kirjoittaja

Timo Jaakkola
Toimitusjohtaja, Ahlmanin koulun Säätiö

Jaakkola Timo

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Siltasaarenkatu 12, 00530 Helsinki (sisäänkäynti Paasivuorenkadun puolelta, C-rappu)
00530 Helsinki

toimisto@amke.fi