Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Yhteystiedot

Reformista revoluutioon

30.11.2015

Hallitusohjelman yhtenä kärkihankkeena on ammatillisen koulutuksen reformi. Keskeinen elinkeinopolitiikan työkalu, ammatillinen osaaminen, on otettu kehittämisen keskiöön. Hienoa. Yleisessä kansalaiskeskustelussa sekä poliittisessa debatissa ammatillinen koulutus mielletään ammattikouluksi. ”Uusi ammatillinen koulutus” pitää sisällään kuitenkin koko työuran mittaisen valmennuksen, ammatin perustaitojen oppimisesta huippuosaamisen päivittämiseen yrityksissä.

Ammatillisen koulutuksen reformissa on veronmaksajan näkökulmasta kysymys sijoitetun pääoman tehokkaammasta hyödyntämisestä. Miten saman talous- ja toiminta-alueen ”sorvit” ovat jatkossa maksimaalisessa opetuskäytössä eikä oppimisprosessin rotaatiota pitkitetä keinotekoisesti? Nuorten ”ammattikoululaisten” vanhempien ihmetys opiskelun väljyydestä on ollut viime vuosina oikeutettua. Rahoitusmallin muutos vaikuttavuusperustaiseksi ja osaamisperustaisuus oppimisen perusajatuksena tulevat kiihdyttämään koulutuksen rotaatiota. Oppimisinfran yhteiskäyttö, -suunnittelu ja -hankinnat lisääntyvät voimakkaasti lähitulevaisuudessa riippumatta alueen koulutuksen järjestäjien lukumäärästä ja profiilista. Köyhtyminen tekee oppilaitosten rehtorit ja johtajat terveellä tavalla nöyriksi. Tältä osin reformi on veronmaksajan etu.

Koulutuspoliittista keskustelua on jo vuosia jumittanut kysymys jatko-opintokelpoisuudesta. Aihe on erityisen herkkä niiden jo varttuneempien henkilöiden mielikuvissa, jotka ovat eläneet ja kokeneet aikanaan oppikoulu- ja kansalaiskouluvaiheen raja-aidat. Tältä osin kysymys jatko-opintokelvottomuudesta ja raja-aidoista on nykyjärjestelmässä historiaa. Koulutusjärjestelmässämme ei ole enää umpiperiä, jos ei syystä tai toisesta huonosti ylioppilaskirjoituksissa pärjänneitä lasketa joukkoon.

Mielestäni ammatillinen koulutus tulee nähdä prosessina, jossa opiskelija toteuttaa oppimispolkuaan aidon yksilöllisesti. Ammatin ytimen opittuaan opiskelijalle on mahdollistettava siirtyminen työmarkkinoille. Jatko-opintokelpoisuuden edellyttämät oppisisällöt voi kukin oppija kerätä nykyjärjestelmästä aikataulunsa mukaisesti hyvin joustavasti ja aikajanan pituuden tulee joustaa tapauskohtaisesti.

Ammatillisen koulutuksen rooli työelämän uudistumisessa ja uudistamisessa tulee lähivuosina entistä tärkeämmäksi. Samalla kun tutkintojärjestelmä muuttuu ja mullistuu, koulutustoimijoiden roolin tulee profiloitua osaksi työ- ja elinkeinoelämän arkea. Ammatillista peruskoulutusta tarjoavien oppilaitosten verkko tulee lähivuosina voimallisesti tiivistymään. Jatko- ja täydennyskoulutusta tarjoavien opinahjojen toimijaverkko tulee sen sijaan päinvastaisesti edelleen pirstaloitumaan. Nykyisen sopeuttamisbuumin myötä koulutustoimialalle vapautuu tuhansia opettajia ja kouluttajia. Osa heistä tulee aktiivisesti pyrkimään kilpaillulle markkinalle. Rahoituksen suuntaaminen ohi tutkintojärjestelmän tuo mahdollisuuden toteuttaa koulutus- ja kehittämispalveluita entistä herkkäliikkeisemmin. Yrityskohtainen koulutusten räätälöinti saadaan kohdennettua nykyistä tarkemmin. Myös maahanmuuttajien ja työttömien koulutuksessa on sijaa myös tutkintoon johtamattomalle koulutustarjottimelle. Koulutusmarkkinat ovat siis olemassa myös tutkintojen ulkopuolella.

Vahva tuntemukseni on, että reformin sijaan elämme koulutussektorilla keskellä isompaa vallankumousta, joka aika ajoin täyttää kaaoksenkin tunnusmerkit. Menossa olevan ison myllerryksen keskellä on syytä pysyä aktiivisesti liikkeessä. Jos opinahjo ei tässä tulevassa ”voimistelussa” ole riittävän nopea ja notkea, on lajinvaihto edessä.

Kirjoittaja

Teppo Tapani
toiminnanjohtaja, rehtori, Tampereen Aikuiskoulutussäätiö / Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

Tapani Teppo

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Siltasaarenkatu 12, 00530 Helsinki (sisäänkäynti Paasivuorenkadun puolelta, C-rappu)
00530 Helsinki

toimisto@amke.fi