01.09.2017
Kiinnostus kieltenopiskeluun on romahtanut Suomessa. Peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskellaan lähinnä englantia. Poikkeuksen tekevät maahanmuuttajat jälkeläisineen, jotka opiskelevat äidinkieltään ja suomea toisena kielenä sekä englantia.
Vielä 1980-luvun alussa oli tavallista, että lukiossa pitkän matematiikan ja fysiikan opiskelijat aloittivat englannin ja ruotsin rinnalla saksan tai ranskan opinnot. Tänään tilanne on toinen.
Ylioppilaskirjoituksissa vuonna 2007 keskipitkän ruotsin kirjoitti noin 24 600 abiturienttia, mutta vuonna 2016 kirjoittajia oli enää 13 500. Surkea suunta näkyy muissakin kielissä. Erityisesti saksan ja ranskan kirjoittaminen on romahtanut kymmenessä vuodessa, kuten selviää Suomen kieltenopettajien liiton SUKOL:n puheenjohtajan Sanna Karppasen kokoamasta graafista.
Vain venäjän kirjoittajien määrä on kasvanut, mikä todennäköisesti johtuu venäjänkielisten opiskelijoiden lisääntymisestä suomalaisissa kouluissa.
Kielten tarjonta ja siten opiskelu on kaventunut myös peruskouluissa. Yli 90 prosenttia opetusta järjestävistä kunnista ja muista tahoista tarjoaa A1-kielenä vain englantia tai suomea. Vuonna 2015 vain 22 kuntaa tarjosi tätä laajemman kielivalikoiman peruskoulussa.
Vuonna 2015 muuta kuin englantia tai suomea opiskeli 2293 peruskoululaista. Heidän määränsä ja osuutensa on ollut laskussa. Vuosituhannen alussa A2-kieltä opiskeli joka kolmas peruskoulun oppilas, mutta vuonna 2015 määrä oli enää neljäsosa.
Muiden kuin englannin kielen kysyntä on vähentynyt, kun tarjontaa ei ole. Harvinaisempia kieliä ei tarjoa, kun niitä ei kysytä. Oravanpyörä on siis valmis ja seurauksena on suomalaisten monipuolisen kielitaidon kaventuminen. Samaan aikaan elinkeinoelämä viestii tarvitsevansa osaajia, jotka puhuvat kauppakumppaniemme kieliä kuten venäjää tai saksaa.
Ainoa valopilkku kielikoulutuksessa on, että vuoden 1998 jälkeen kieliä on opetettu myös ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ensi vuoden alusta myös aikuiset perustutkinnon suorittajat saavat opiskella vieraita kieliä, jos eivät niitä entisestään riittävän hyvin osaa.
Kielikoulutuksen varhentaminen perusopetuksen alkuun tai varhaiskasvatukseen on myös hyvä asia, mutta sekin johtaa pääosin englannin kielen aikaistamiseen, ei useampien kielten opiskeluun.
Lähde Sanna Karppanen / Sukol
Petri Lempinen
Toimitusjohtaja AMKE ry
