14.10.2021
Pienenevien ikäluokkien Suomessa on puutetta osaavasta työvoimasta. Suomalaisten koulutustason noston rinnalla on kansainvälisten asiantuntijoiden sekä kansainvälisten opiskelijoiden määrää saatava kasvatettua. Työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton lisääminen antaa mahdollisuuden vastata huoltosuhteen heikkenemisen ongelmiin, työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin sekä parantaa työvoiman saatavuutta.
Suomen hallitus on asettanut itselleen kunnianhimoiset tavoitteet kyseisten haasteiden selättämiseksi. Sen tavoitteena on kolminkertaistaa kansainvälisten opiskelijoiden määrä ja kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton määrä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteita vauhdittaakseen hallitus on esittänyt maahantuloprosessien tehostamista ja lainsäädäntömuutoksia. Toimet ovat erittäin kannatettavia.
Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan työperäisen maahanmuuton lupaprosesseihin pikakaistaa erityisosaajille, start up –yrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen. Pikakaista on palvelulupaus, jossa sähköiselle oleskelulupahakemukselle luvataan päätös 14 vuorokauden sisällä. Viimeisimmän budjettiriihen yhteydessä kuultiin, kuinka maahantuloa nopeuttavia toimia ollaan onneksi laajentamassa myös korkeakouluopiskelijoihin.
Erityisasiantuntijoiden ja korkeakouluopiskelijoiden ohella maahantuloperiaatteita on tarkasteltava myös toisen asteen ja vapaan sivistystyön näkökulmasta. Kansainvälistymispyrkimysten tulee olla toisen asteen opiskelijoiden osalta samansuuntaisia kuin korkeakouluilla sekä koulutusviennissä että -tuonnissa. Ammatillisen koulutuksen roolia osaavan työvoiman tuottajana ei tule unohtaa osaamisperusteisesta maahanmuutosta puhuttaessa.
Lupaprosessien sujuvoittamisen ohella tulee koulutusjärjestelmän kehittämisen olla olennainen maahanmuuttopoliittinen toimenpide. Erityisesti koulutuksen saavutettavuuden ja läpäisyn tarkastelu monenlaisten vähemmistöjen näkökulmasta on aivan keskeinen työllisyystoimi ja parantaa erityisryhmien integraatiota yhteiskuntaan. Ulkomaalaistaustaisilla korostuvat mahdollisuudet laadukkaaseen, työelämälähtöiseen, kielikoulutukseen. Työllistymisen edellytyksiä parantaa lisäksi yritysten ja organisaatioiden ottaminen koulutuksen yhteistyökumppaneiksi, mikä erityisesti ammatillisen koulutuksen puolella on jo arkipäivää, mutta josta muutkin voivat ottaa oppia.
Laadukas koulutus ja tutkimus sekä palvelut ovat tärkeitä Suomen houkuttelevuustekijöitä. Ne tukevat myös jo maassa olevien ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osallistumista. Laadukaskaan palvelujärjestelmä ei silti yksinään riitä, jos yhteiskunnassa olevat asenteet eivät ole kunnossa. Koulutusjärjestelmän tehtävänä tuleekin olla yhtä lailla suomalaisten integroiminen osaksi kansainvälistyvää toimintaympäristöä laajentamalla kaikkien osapuolten ymmärrystä erilaisuudesta ja keskinäisestä suvaitsevaisuudesta. Näin parannetaan maan vetovoiman lisäksi yhtä keskeistä osaajien pitovoimaa.
Akava ry:n johtava asiantuntija Miika Sahamies työn ulkopuolella "Olen helsinkiläinen urbanisti. Nautin vapaa-ajallani monipuolisesti kaupunkikulttuurista, jos en ole kuntosalilla tai ranskanbulldoggini kanssa lenkillä lähipuistossa"
Miika Sahamies
Johtava asiantuntija, Akava ry
