Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Yhteystiedot

Opintotuki ei amista elätä

29.02.2016

Julkisessa keskustelussa opintotuesta puhuttaessa viitataan yleensä vain korkeakouluopiskelijoiden opintotukeen ja toinen aste unohtuu. Niin on käynyt myös viime viikolla Keskustan tekemän avauksen yhteydessä, kun puolue esitti opiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiriin. Se onkin aivan oma tarinansa, ja siitä voivat kiinnostuneet lukea enemmän täältä.

Toisella asteella opintotuen saajia on yli 115 000 henkilöä: lukioissa noin 25 000 ja ammatillisella puolella 90 000. Ero selittyy sillä, että lukiota on useammin mahdollista käydä kotoa käsin maamme 350 lukiossa, kun taas ammatillisia oppilaitoksia on vain sata. Joissakin maakunnissa koulutusta on keskitetty niin rankasti, että kotoa muuttaminen peruskoulun jälkeen on ainoa vaihtoehto hankkia ammatti. Jo ammatillisten opintojen alussa noin 30 prosenttia amiksista asuu itsenäisesti.

”Mutta teillähän on asuntolat”, meitä muistutetaan. On totta, että yli 10 000 amista asuu oppilaitosten asuntoloissa. Asuntolapaikat ovat aina määräaikaisia, eikä niitä yleensä myönnetä kuin lukuvuodeksi kerrallaan. Asuminen on opiskelijalle maksutonta, mutta viikonloppuisin asuntoloissa voi asua vain poikkeusluvalla. Valitettavan monesti asuntolat ovat huonokuntoisia, kun oppilaitoksilla ei ole varaa investoida korjaamiseen. Paikkoja ei aina riitä kaikille, eikä tiivis yhteisasuminen sovi jokaiselle.

Täysi-ikäisistä amiksista noin puolet käy töissä opintojen ohella. Se on hyvin ymmärrettävää, kun meillä keskimääräinen opintotuki on alle 400 euroa kuukaudessa (sisältää opintorahan ja asumislisän) ja monet asuvat itsenäisesti. Omalla työllään saa ansaita 660 euroa tukikuukautta ja 1970 euroa tuetonta kuukautta kohti. Opiskelija on itse vastuussa tulojen tarkkailusta, eikä se aina ole niin helppoa byrokratian viidakossa meille juuri täysi-ikäistyneille. Mielestäni työnteosta ei pitäisi rangaista vaan pikemminkin nähdä se opintoja tukevana ja valmistumisen jälkeistä työllistymistä edistävänä asiana.

Opintotuen pienuutta toisella asteella selittää se, että vanhempien tulot – uusperheissä myös vanhemman uuden aviopuolison tulot – vaikuttavat itsenäisesti asuvien 18–19-vuotiaiden tukiin estäen tuen saamisen monesti kokonaan. On mielestäni kohtuutonta, että muiden tulot vaikuttavat itsenäisten, täysi-ikäisten aikuisten ihmisten perustoimeentuloon.

OSKU on pitänyt esillä tätä toisen asteen opiskelijoiden tilanteen räikeää epätasa-arvoa muihin opiskelijaryhmiin nähden, sillä täysi-ikäisten korkeakouluopiskelijoiden opintotukeen vanhempien tulot eivät vaikuta. Muistuttaisin, että vanhemmilla ei ole enää elatusvelvollisuutta täysi-ikäisiin lapsiinsa – vielä vähemmän uuden aviopuolison voi olettaa elättävän uusperheen teiniä.

Ammatillisen koulutuksen reformin valmistelussa koulutussopimus on tämän hetken kuuma keskustelunaihe. Myös sen yhteydessä puhutaan opintotuesta: monet näkevät, että opintotuki ratkaisee toimeentulon ongelmat. Haluan muistuttaa, että nykyisessä systeemissä kaikki amikset eivät todellakaan tukea saa, ja nekin, jotka saavat, eivät tule yksistään sillä toimeen. Melkein joka neljännellä valmistuneella ammattilaisella onkin opinnoistaan lainaa ja lainasumman keskiarvo on yli 8 000 euroa.

Kirjoittaja

Rene Stolt
puheenjohtaja, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry

Stolt Rene

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Siltasaarenkatu 12, 00530 Helsinki (sisäänkäynti Paasivuorenkadun puolelta, C-rappu)
00530 Helsinki

toimisto@amke.fi