10.10.2016
Opiskelijahuollon järjestäminen keskusteluttaa ja kiinnostaa. Rintamalinjoja otetaan tiukasti tulevan hallinnollisen järjestämisvastuun mukaan. Keskustelu kilpistyy siihen, nähdäänkö opiskelijahuolto osana sotea eli terveydenhuoltoa, vai osana opintoja tukevia toimia eli koulutusta ja sivistystä.
Opiskelijahuollon järjestäminen on koulutuspolitiikkaa, mitä suurimmassa määrin. Tiedämme, että ilman toimivia opiskelijahuollon palveluita keskeyttämiset lisääntyvät, opinnot eivät etene ja työllistyminen on heikkoa. Tätä ajatusta tukee myös se, että opiskelijahuollon palvelut on nyt enemmistössä kuntia sijoitettu sivistys- tai opetustoimen hallinnonalaan.
Samalla kyse on myös terveyspolitiikasta. Yhteys erikoissairaanhoitoon ja tarvittaviin palveluihin tulee turvata silloinkin, kun kyseessä ei ole suoraan opiskeluihin suoraan liittyvä asia. Opiskelija on kokonaisuus, jonka terveydentilan seuraaminen, asiakastiedon siirtyminen ja sairaanhoito on samanlaista sotea, kun muidenkin kansalaisten osalta.
Keskustelu opiskelijahuollon järjestämisestä on hyvä esimerkki siitä, kuinka ihminen, eikä edes toiminta taivu hallinnon siiloihin tai ministeriöiden rajoihin. Oli ratkaisu opiskelijahuollon järjestämisestä sitten maakunta, kunta tai koulutuksen järjestäjä, niin raja-aidat on kaadettava. Opiskelijahuollon on tuettava oppimista ja ihmisen saatava tarvitsemansa palvelut.
Opiskelijahuollon järjestämisen toimivuus testataan ammatillisen koulutuksen kentällä. Testataan siksi, että meillä opiskelijoiden terveyshuolet ovat ikäluokan suurimmat. Testataan siksi, että meidän monimuotoinen järjestäjäkenttä on todellinen testi siilottomalle yhteistyölle kuntien ja maakuntien välissä. Ja testataan siksi, että meillä on varaa petrata keskeyttämisluvuissa ja työllistymisessä. Toivonkin, että opiskelijahuoltojärjestelyn keskiöön nostetaan ammatillinen opiskelija ja hänen hyvinvointinsa.
Riikka Reina
vt. toimitusjohtaja, AMKE ry
