Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Yhteystiedot

Millä eväillä eteenpäin?

04.05.2017

Tänä keväänä ammatillisen koulutuksen hakijamäärät laskivat monessa osassa Suomea. Yhteisvalinnassa suoraan peruskoulusta hakevien osuus jäi alle yhden ensisijaisten hakijoiden määrässä tarjolla oleviin opiskelupaikkoihin nähden. 

Muutama vuosi sitten voimaan tullut peruskoululaisia suosiva hakujärjestelmä näyttäisi kuitenkin toimivan hyvin. Näin ollen olemassa olevat aloituspaikkamäärät helpottavat syrjäytymisen ehkäisyä ja nuorisotakuun toteutumista alueellisesta näkökulmasta.

Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Kaikilla opiskelijaksi valituilla ei välttämättä ole riittäviä perustaitoja, terveydellisiä tai sosiaalisia valmiuksia, onnistuakseen opiskelussa. Opiskelupaikan saamisen jälkeen epäonnistuminen opintojen etenemisessä usein heikentää edelleen näiden henkilöiden tilannetta.

Ammatilliseen koulutukseen pääsevät kaikki koulukuntoiset hakijat. Tästä seuraa se, että hakijamäärien valossa erityisesti osalle tekniikan aloista päästään ja osalle aloista vielä valitettavasti joudutaan.

Yhtenä haasteena koulutuksen järjestäjille ja työpaikoille on vapaa hakeutumisoikeus, koskien sitä minne aloille ja paikkakunnille haetaan. Opiskelijoiden ja yksilön motivaation näkökulmasta hakeutumisen vapaus on tietenkin hyvä asia, mutta valmistumisen jälkeen voi seurata pettymys, jos ei työllistykään opiskelemalleen alalle.

Alan valintaan vaikuttaa moni asia: käsitys ja mielikuva ammatista, oppilaitoksen imago, sijainti ja oppimisympäristöt. Myös kavereiden valinnoilla on merkitystä. Nuorten suunta on usein ”etelä ja kasvukeskukset”. Jos ei pääse esimerkiksi Lahteen, ei nuori hakeudu välttämättä pienelle paikkakunnalle samalle alalle.

Vähän aikaa sitten kuulin, kuinka lähialueen pienen toimipaikan opiskelijat toivoivat pääsevänsä opiskelemaan lähellä olevaan isoon kaupunkiin. Tiedän, että alueen yritykset ja monet huoltajat ajattelevat asiasta toisin, mutta opiskelijan omilla ajatuksilla on usein suurin vaikutus juuri opiskelumotivaatioon. Miten siis vaikuttaa nuorten valintoihin?

Miten voimme parantaa kohtaamisia mielikuvien ja työllisyyden välillä? Onko meillä oikein kohdennettu markkinointiyhteistyö ja osaaminen siinä?

Teknologiateollisuuden ja alueen yritysten kanssa viedään valtakunnallisesti viestiä peruskoululaisille, opoille ja huoltajille. Pitäisikö tietoa aloista ja ammateista suunnata jo nykyistä nuoremmille, 8-luokkalaisille ja heidän huoltajilleen?

Entä mikä merkitys voisi olla valtakunnallisella Teknologia-tiistailla, Taitaja9-, Taitaja- ja World Skills -kilpailuilla? On tärkeää varmistaa, että oppilaitosten ja työpaikkojen markkinointiviestintä kohtaa nuoren.

Ammatillisissa opinnoissa pärjäämistä, työllistymistä ja jatko-opintoihin pääsyä edistää luonnollisesti myös kunnollinen perusosaaminen opintojen alkaessa esimerkiksi matematiikan, lukemisen ja kirjoittamisen osalta. Myös oman elämän hallinta sekä oikea asenne ovat tärkeässä asemassa.

Yli 30 % ammattikorkeakouluopiskelijoista Suomessa tulee ammatillisen koulutuksen väylää pitkin. He ovat usein niitä parhaita osaajia, joita kaivattaisiin yrityksissä myös suorittavan työn tasolla. Onko ammattilaisen arvostus siis kohdallaan?

Kirjoittaja

Päivi Saarelainen
rehtori, Koulutuskeskus Salpaus

Saarelainen Päivi

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Siltasaarenkatu 12, 00530 Helsinki (sisäänkäynti Paasivuorenkadun puolelta, C-rappu)
00530 Helsinki

toimisto@amke.fi