Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Yhteystiedot

Miksi perustaitojen tulisi näkyä vahvasti ammatillisen koulutuksen reformissa?

03.02.2016

OECD julkaisi viime torstaina Suomen maaraporttinsa ja sen yksi pääviesteistä oli, ettei Suomen ammatillisessa koulutuksessa kiinnitetä tarpeeksi huomiota perustaitojen kehittämiseen. Puutteelliset luku-, numero- ja digitaidot vaikeuttavat työntekijöiden liikkuvuutta työstä toiseen.

SAK:n tiedotteessa otin kantaa sen puolesta, että nämä sisällöt näkyisivät vahvemmin ammatillisen koulutuksen reformissa. 

Kerron seuraavaksi kolme perustetta sille, miksi aikuisten perustaitojen puutteet tulisi ottaa vakavasti ja luku-, numero- ja digitaidot ottaa osaksi ammatillisen koulutuksen sisältöjä:

  • Puutteelliset perustaidot koskettavat valtavaa aikuisten joukkoa

OECD:n aikuiskoulutustutkimuksen PIAAC:in Suomea koskevassa maaraportissa todettiin, että Suomessa on noin 600 000 aikuista, joilla on vaikeuksia muun muassa lukemisessa ja laskemisessa. Kyse ei ole pelkästään marginaalisesta joukosta, vaan joukossa on kaiken ikäisiä aikuisia. Keskimääräistä enemmän heitä on työelämän ulkopuolisissa nuorissa, maahanmuuttajissa sekä vanhemmissa ikäryhmissä. Näyttäisi siltä, että puutteelliset perustaidot ovat yhteydessä korkeampaan työttömyysasteeseen sekä todennäköisyyteen syrjäytyä kokonaan työmarkkinoilta.

  • Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden aikuisten osaamisessa vakavia puutteita

Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen professori Antero Malin ja Raija Hämäläinen tutkivat ammatillisen koulutuksen suorittaneiden aikuisten osaamisen tasoa tietoteknisessä ongelmanratkaisussa. Tulokset olivat dramaattisen huonoja.

Noin joka viides vain toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneista aikuisista on niin sanottu riskisuoriutuja ongelmanratkaisussa, eli heidän taitonsa eivät yllä edes niin sanotun heikon suoriutujan tasolle. Heikkoja suoriutujia on jopa neljä kymmenestä, joka kolmas suoriutuu keskitasoisesti ja vain neljä sadasta suoriutuu hyvin.

Malin ja Hämäläinen totesivatkin tulosten ennakoivan ongelmia sekä rakennemuutoksen kourissa kamppaileville aikuisille, että koko Suomen kilpailukyvylle. Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan yhä enemmän ongelmanratkaisutaitoja teknologisissa ympäristöissä. Puutteelliset perustaidot luovat jäykkyyksiä työmarkkinoille ja pidentävät työttömyysjaksoja. Juuri näitä pitäisi pystyä välttämään Suomen työmarkkinoiden rakennemuutoksessa.

  • Työmarkkinoiden rakennemuutokset lisäävät perustaitojen merkitystä

Suomalaiset työmarkkinat ovat olleet voimakkaassa murroksessa koko 2000-luvun. Yli 100 000 teollista työpaikkaa on kadonnut, mutta uusia työpaikkojakin on onneksi syntynyt. Suuressa mittakaavassa matalamman osaamistason työpaikat ovat korvautuneet korkeamman osaamisen työpaikoilla.

Vaikka tämä työpaikkojen luova tuho on suomalaisen työelämän kehittymisen ja kilpailukyvyn näkökulmasta hyvä asia, on se heikot perustaidot omaavalle huono uutinen. Potentiaalisten työpaikkojen määrä vähenee ja kilpailu työpaikoista kovenee. Liian monessa tapauksessa lopputuloksena on pitkittynyt työttömyys ja työkyvyttömyyseläke.

Loppujen lopuksi kyse on siitä, uskallammeko tunnustaa sen, että ilman riittäviä perustaitoja sadat tuhannet työikäiset uhkaavat syrjäytyä työmarkkinoiden toiminnasta. Ilman perustaitojen osaamista on vaikea rakentaa uutta ammattitaitoa esimerkiksi alanvaihdostilanteessa. Uupuu kyky tietojen ja taitojen soveltamisesta uudessa kontekstissa. Saattaa olla, että puutteelliset perustaidot ovat oire jostakin muusta, jota ei koulutusjärjestelmällä voida korjata. Mutta tästä huolimatta ainakin kokeilisin, paraneeko työllisyys tai helpottuvatko työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat, kun perustaitoja kehittäviä sisältöjä kytkettäisiin ammatilliseen koulutukseen vahvemmin. 

Kirjoittaja

Mikko Koskinen
Koulutuspäällikkö, SAK

Koskinen Mikko

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Siltasaarenkatu 12, 00530 Helsinki (sisäänkäynti Paasivuorenkadun puolelta, C-rappu)
00530 Helsinki

toimisto@amke.fi