03.02.2022
Suomen väestöstä yli kahdeksalla prosentilla on ulkomaalaistausta. Eniten eri kieli- ja kulttuuritaustaisia asuu pääkaupunkiseudulla. Kulttuurien ja kielien rikkaus on muuttanut koulujemme arkea. Kun oppijoiden lähtötiedot ja taidot ovat moninaiset, oppilaitosten pedagogisten keinojen tulee myös monipuolistua.
Yhteishakua jo merkittävämmäksi hakeutumisväyläksi rakentunut jatkuva haku takaa monimuotoisen ja myös monikulttuurisen hakijajoukon. Tavoitteena on tarjota jokaiselle hakijalle juuri hänen opinto- ja urapolulleen sopiva koulutuspalvelu. Millainen muutos pitää tapahtua valintakriteereissä ja palvelun tarjonnassa, että entistä useammin jokainen hakija pääsee jatkamaan omaa koulutus- ja urapolkuaan? Vielä liian usein todetaan, että perusvalmiudet tutkintotavoitteiseen koulutukseen eivät riitä. Jos kotoutumiskoulutuksen, aikuisten perusopetuksen ja Valmankaan jälkeen osaaminen ei vastaa hakukriteereitä, syrjäytyminen on erittäin todennäköistä. Tähän kierteeseen meillä ei ole varaa.
Itse uskon, että pienilläkin muutoksilla voimme parantaa tilannetta. Monikielisyys ja monikulttuurisuus on rikkaus, joka pitää nähdä mahdollisuutena ammatillisessa koulutuksessa. Kielitietoinen tai selkokielinen opetus ja ohjaus hyödyttää kaikkia oppijoita. Voimme käyttää osaamisen hankkimisen tukena useita eri kieliä suomen lisäksi. Käsitteiden ja prosessien ymmärtäminen helpottuu huomattavasti, kun kokonaisuus hahmottuu vaikka kuvien avulla ja sen jälkeen termitkin on helpompi oppia. Ammatillisen koulutuksen vahvuus on oppia tekemällä. Sen sijaan, että yritetään ensin ottaa suomen kieli hyvin haltuun, voidaan aloittaa konkreettisesta tekemisestä ja sen rinnalle tuoda kielen oppimisen tuki.
Kuitenkin on erittäin tärkeää vahvistaa suomen kielen taitoa ja muita perustaitoja, että koulutus- ja urapolku voi jatkuvan oppimisen mukaisesti edetä. Laki ammatillisesta koulutuksesta tarjoaa meille monta mahdollisuutta. Osana tutkintokoulutusta voidaan tutkinnon perusteissa määrätyn lisäksi järjestää opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja. Koulutuksen järjestäjä voi päättää itse järjestääkö näitä opintoja ja millä sisällöllä. Monella oppilaitoksella onkin erinomaisia ja toimivia malleja, miten tätä mahdollisuutta voi hyödyntää.
Erityisen tuen päätös helpottaa opiskelijan polkua mm. silloin, kun taustalla on traumoja lähtömaan haastavasta tilanteesta. Arviointia voidaan mukauttaa ja ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista voidaan poiketa. Näitä mahdollisuuksia hyödynnetään mielestäni liian harvoin ja turhankin varovaisesti.
Kuulemme entistä useammin työnantajien kertovan työvoimapulasta omalla alallaan, joka on uhka alueen tai jopa koko maa elinvoimaisuudelle. Myös työperäinen maahanmuutto on jatkuvasti keskusteluissa. Emme silti saa unohtaa maassa olevaa potentiaalia. Yhdessä työnantajien kanssa on tarpeen löytää uusia koulutusmalleja ja mahdollistaa entistä useamman maahanmuuttajan koulutuspolku ja työllistyminen. Monet työnantajat ovatkin tähän halukkaita ja todella hyviä koulutus- ja oppisopimuspolkuja toteutuu jo nyt. Niissä yhdistyy työpaikalla hankittava osaaminen, oppimisen tuki niin ammatin kuin suomen kielenkin osalta. Suomessa on maailman paras koulutusjärjestelmä ja opettajat. En epäile hetkeäkään, etteikö tällä osaamisella löydy ratkaisu jokaisen oppijan ura- ja koulutuspolun rakentamiseen.
Keudan vararehtori Arja Koli työn ulkopuolella: Harrastuksista tärkeimmät ovat liikunta ja lukeminen. Asun nyt Tuusulan järven rannalla ja olen uskaltanut jo avantoonkin 2 kertaa, mutta sitä ei ehkä vielä voi harrastukseksi sanoa!
Arja Koli
vararehtori, Keuda
