Luottoa ammatilliseen koulutukseen

03.11.2020


Käännämme historian kirjassa parhaillaan uusia sivuja. Ei vain koronan vuoksi vaan myös isompien ja maailmanlaajuisten muutosten ja kriisien myötä elämme uuden ajan kynnyksellä. 

Suomalaiset ovat selvitysten mukaan pärjänneet poikkeuksellisessa korona-ajassa parhaiten Euroopassa, eli sopeutuneet vallitseviin oloihin. Suomalainen ammatillinen koulutus puolestaan on onnistunut siirtymään digiaikaan muiden maiden järjestelmiä paremmin. Salamannopeasti olemme järjestäneet työskentelyn ja elämän uusiksi.

Sanoitamme jo tulevaa ymmärtäen, että jotain muuttuu pysyvästi. Mitä tämä jokin uusi on ammatillisessa koulutuksessa? Millaisia asioita meidän tulisi tunnistaa ja mihin osata varautua?

Jännittävässä muutospyörteessä on suuri mahdollisuus. Ammatillinen koulutus voi näyttää, mihin osaamisperusteinen, joustava ja ketterä systeemi pystyy. Voimme vastata yksilön tarpeiden mukaisen osaamisen kasvattamisen haasteeseen ja kehittää erilaisissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa oppimista. 
 
Osaamisen vahvistamiseen keskittyvä ammatillinen koulutus tarvitsee toimintavapauden ja panostuksissa näkyvän arvostuksen. Päättäjien on uskallettava luottaa ammatillisen koulutuksen järjestäjien kykyyn toimia ajassa. Työelämä ja suomalaiset yritykset tarvitsevat tulevaisuudessa osaamisperustaista ja nykyaikaista ammatillista koulutusta. On ymmärrettävä, että ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on valmius  luoda opiskelijoille uusia yksilöllisiä polkuja osaamiseen ja työhön sekä tahtoa palvella omaa toiminta-aluettaan. Ammatillinen koulutus pystyy tähän, kunhan resurssit eivät tuhlaannu byrokratian rattaisiin eikä nykyisen lainsäädännön mahdollistamaa joustavuutta rikota.
 
Yllätyksenä ammatillisen koulutuksen kentälle ministeriössä suunnitellaan ammatillisen koulutuksen asetukseen muutosta, joka toisi perustutkintokoulutukseen keskimääräisen 12h/osaamispiste ajattelun. Kaavamaisuus sotii osaamisperusteisuuden ja tutkinnon suorittajan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman rakentamisen kanssa. Se tarkoittaa siirtymistä taaksepäin. 
Laki edellyttää jo nyt riittävän opetuksen ja ohjauksen takaamista opiskelijalle. Ammatillisessa koulutuksessa se ei kuitenkaan tarkoita perinteistä luokkaopetusta kaikille opiskelijoille samalla tavalla. Asetusmuutos sitoo toteutuessaan koulutuksen järjestäjän resurssit tavalla, joka heikentää mahdollisuuksia ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuden edelleen parantamiseen.
 
Koronan keskellä jokaisessa organisaatiossa on viimeistään oivallettu, kuinka suuri merkitys luottamuksella on. Kun henkilöstö voi nähdä, että heihin luotetaan ja kaikesta selvitään yhdessä, säilyy myös toimintakyky ja halu ponnistella sekä luoda uutta. Aivan samaan tulee varautua yhteiskunnan tasolla ja ammatillisen koulutuksen järjestelmän ja kokonaisuuden osalta. Näyttöjä ammatillisen koulutuksen kentällä on, mutta saako suomalainen ammatillinen koulutus luottamuksen – saammeko toimintamahdollisuudet ja -vapauden? Onko meillä luottoa?

Kirjoittaja

Maria Taipale
johtava rehtori, Raision seudun koulutuskuntayhtymä RASEKO

Taipale Maria