Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Yhteystiedot

Lisääkö reformi byrokratiaa?

03.06.2016

Asiakaslähtöisyyden lisääminen on ammatillisen koulutuksen uudistamisen tavoite, mutta sen toteutuminen jää nähtäväksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön toukokuussa esittelemät muistiot reformin sisällöstä viittaavat keskushallinnon aiempaa tiukempaan otteeseen.

Ensimmäinen luonnos ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistamisesta oli reformin seurantaryhmän käsittelyssä maanantaina 30.5. Sen mukaan lailla säädettäisiin vähintäänkin yhtä monia asioita kuin nyt ja säätely olisi kustakin asioista hyvin yksityiskohtaista.

Ammatillisen koulutuksen järjestäminen perustuu ministeriön antamaan järjestämislupaan, joka tuo toiminnalle julkisen rahoituksen ja antaa oikeuden myöntää tutkintoja.

Järjestämislupaan on ehdotettu kirjattavaksi 11 asiaa tai toimintoa, joiden toteuttaminen edellyttää ministeriön lupaa. Näiden joukossa on mm. luettelo tarjottavista tutkinnoista, joita yhdellä järjestäjällä voi olla yli sata. Työelämän koulutustarpeet eri alueilla vaihtelevat, joten koulutustarjonta ei ole ikuista ja pysyvää. Myös koulutusvientiä on ajateltu kirjattavaksi järjestämislupaan, mikä ei viesti markkinahenkisestä ajattelusta.

Uutta olisi vuotuinen ohjauskeskustelu, jossa ministeriö ja koulutuksen järjestäjät alueittain kävisivät läpi alueelliset koulutustarpeet ja niihin vastaamiseen. Toisin kuin korkeakouluilla kyse ei olisi neuvottelusta eikä lopputulos olisi osapuolia sitova sopimus. Tämä tarkoittaa, että keskustelun jälkeen ministeriö voisi rahoituspäätöksellä yksipuolisesti päättää yksittäisten koulutuksen järjestäjien saamasta rahoituksesta.

Ensimmäisen lakiluonnoksen mukaan ministeriö haluaa ohjata koulutuksen järjestäjiä samanaikaisesti yksityiskohtaisella lainsäädännöllä, yksityiskohtaisella järjestämisluvalla sekä vuotuisilla ohjauskeskusteluilla. Tämä kuulostaa byrokratian lisääntymiseltä, ei sääntelyn purkamiselta. Byrokratia vaatii paljon henkilöstöresurssia sekä koulutuksen järjestäjiltä, että keskushallinnolta. Koulutusleikkausten aikana hallinnon laajeneminen on pois opetuksesta ja ohjauksesta.

Ministerin ja koulutuksen järjestäjien keskustelusta voi tulla toimiva osa tukemaan koulutuksen suuntaamista ja uudistamista, mutta uuden hallinnollisen menettelyn lisääminen pitäisi hyvittää poistamalla säätelyä toisaalta.

Onko tarkoitus, että jatkossa eduskunta antaa rahoituksen kokonaismäärän hyväksyessään budjetin, OKM päättää missä laajuudessa ja millä keinoin koulutusta maan eri osissa toteutetaan ja lopulta koulutuksen järjestäjät reagoivat ministeriön ohjaukseen? Lakiluonnoksen mukaan ministeriön ote koulutuksen järjestäjistä tiukkenee, minkä ei pitänyt olla reformin tavoitteena.

Vuoden aikana Sipilän hallitus on vapauttanut kauppojen aukioloajat ja päättänyt tuoda lonkerot ruokakauppojen hyllyille. Taksien monopolia esitetään purettavaksi ja sosiaali- ja terveyspalveluja uudistetaan asiakkaan valinnan vapauden pohjalta.

Toimintavapauden eli autonomian lisäämiseen on pyritty myös korkeakoulutuksen lainsäädäntöuudistuksilla viimeisen 10 vuoden aikana. Ammatillinen koulutus näyttää menevän toiseen suuntaan. Toimintavapauden ja jopa kilpailun laajentaminen julkisesti rahoitettujen tai tuotettujen palveluiden järjestämisessä on aikamme trendi.

Suomella on edessä suuria muutoksia, jotka koskettavat jokaista meistä. Työelämä muuttuu tavoin, joita tuskin voimme ennakoida. Maakunnat kehittyvät elinkeinoiltaan ja väestöiltään eri suuntiin ja eri tahtiin. Näissä olosuhteissa keskusjohtoisuus tuskin takaa koulutusjärjestelmää, joka joustavasti reagoi muutoksiin. 

Kirjoittaja

Petri Lempinen
Toimitusjohtaja AMKE ry

Lempinen Petri

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Siltasaarenkatu 12, 00530 Helsinki (sisäänkäynti Paasivuorenkadun puolelta, C-rappu)
00530 Helsinki

toimisto@amke.fi