Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Yhteystiedot

Lakireformi vai lakipäivitys?

03.06.2017

Ammatillinen koulutuskenttä on odottanut omaa toimintaansa ohjaavan kokonaislakiuudistuksen toteutumista jo vuosia. Kuten muistamme, edellinen hallitus äänesti eduskunnassa oman ehdotuksensa nurin. Se jäänee poliittiseen historiaan esimerkkinä täysin epäonnistuneesta lakiuudistuksesta.

Jäikö tästä tapahtumaketjusta niin suuri trauma, että nyt eduskunnassa käsittelyssä oleva lakiesitys hyväksytään alalla lähes riemuiten? Ollaan vähäänkin tyytyväisiä, jos saadaan edes jotain toteutumaan.

Kokonaislakiuudistukset ovat tärkeitä epäjatkuvuuskohtia. Ison lakireformin tulisi mahdollistaa alan kehitys, sopeutuminen yhteiskunnan kehitykseen ja hyödylliset innovaatiot tulevaisuudessa. Kaiken järjen mukaan nyt säädettävän lakipaketin tulisi olla voimassa ainakin pääosiltaan seuraavat 10 vuotta.

Isojen lakiuudistusten suurin haaste ja vaikeus on ennakoida tulevaisuutta tai edes ymmärtää nykyisyyttä, jotta lakiesitys ei olisi jo syntyessään menneen talven lumia. Jos ennakointi ei onnistu, koko toimiala kärsii siitä vuosikausia, ehkä jopa 10-20 vuotta. Se tietysti heijastuu koko yhteiskuntaan ja elinkeinoelämään. Kun tarkastelee nyt valiokuntakäsittelyssä olevaa lakiesitystä, voi perustellusti kysyä onko se reformi vai vain välttämätön päivitys.

Hyvän lainsäädännön tulisi luoda toiminnan puitteet ja tavoitteet. Nyt taisi käydä niin, että mentiin tekemisen hyvin yksityiskohtaiseenkin säätelyyn. Tämän johtopäätöksen tein jo hallituksen lakiesityksestä -ikävä kyllä asetusluonnokset jatkavat vielä yksityiskohtaisempaa linjaa. 550-sivuinen lakipaketti ei anna kovin hyvää kuvaa Sipilän hallituksen säädösten purkutalkoista

Väittäisin, että lakiesityksessä näkyy se, että tällä hetkellä ammatilliselta koulutukselta puuttuu selkeä alan yhteinen päämäärä tai päämäärät sekä strategia sen saavuttamiseksi. Ilman selkeää yhteistä tavoitetilaa ajaudutaan usein kaikkia tyydyttävien kompromissien ratkaisuun. Se harvoin johtaa todellisiin uudistuksiin, parhaimmillaankin päädytään nykytilan jonkinasteiseen kehittämiseen - pahimmillaan vain terminologian muutoksiin ja hienosäätöön.

Jos alalla olisi selkeä tulevaisuuden tahtotila, se olisi helposti käännettävissä säädöksiksi. Poliittinen päättäjä voisi hyödyntää strategiaa alan lainsäädännön kehittämisessä haluttuun suuntaan. Pitäisikö nyt käynnistää ammatillisen koulutuksen kehittämisen strategiatyö? Mallia voisi ottaa muiden toimialojen kansallisista strategioista, joista löytyy hyvin onnistuneita esimerkkejä. Parhaimmillaan yhteinen kansallinen strategia ohjaa vahvasti koko toimialan kehitystä lainsäädäntö mukaan lukien.

AMKEn toiminta-ajatuksena on vahvistaa ammatillisen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämisedellytyksiä vaikuttamalla yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja lainsäädäntöön. AMKE on viime vuosina hienosti terävöittänyt edunvalvontarooliaan. Voisiko AMKE olla aloitteellinen toimialan kansallisen strategiatyön käynnistämiseksi?

Kirjoittaja

Juha Ojala
Toimitusjohtaja, rehtori, TTS Työtehoseura

Ojala Juha

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Siltasaarenkatu 12, 00530 Helsinki (sisäänkäynti Paasivuorenkadun puolelta, C-rappu)
00530 Helsinki

toimisto@amke.fi