Laatua varmistamassa

19.03.2015

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät eri puolilla Suomea ovat alkuvuodesta arvioineet omat laadunvarmistuksen ja laadun jatkuvan parantamisen toimintamallinsa ja niiden systemaattisuuden yhteisellä kriteeristöllä. Kyllä asiaan vihkiytynyttäkin jännitti painaa OPH:n 154-sivuisen Survette-kyselyn päättänyttä Lopeta-nappia. Aivan lähiaikoina meille selviää, ketkä saavat vielä tämän kevään aikana Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman ulkoisen validoinnin itsearvioinnilleen ja sitä kautta arvokasta ulkopuolista näkökulmaa oman laatu-/toimintajärjestelmänsä kehittämiseksi.


Mutta mitä tässä tuli arvioitua - ja ennen muuta, oliko siitä jotain hyötyä? Järjestämislupakierrostakaan kun ei tähän hätään tullut. 

Vuosille 2011-2016 tehdyssä KESU:ssa tavoitteeksi on asetettu, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Tämän itsearviointikierroksen perimmäinen tarkoitus oli tuottaa ministeriölle tietoa ammatillisen koulutuksen järjestäjien laatujärjestelmien tilasta ja samalla nostaa esille teemoja ja aihioita laadun varmistuksen edelleen kehittämiseksi. Itsearviointien tulosten pohjalta OKM ja OPH voivat paremmin kohdentaa tukitoimia niille osa-alueille, joilla sitä valtakunnallisten tavoitteiden näkökulmasta eniten tarvitaan. 

Oman organisaatiomme puolesta voin sanoa, että tämä itsearviointiprosessi hyödytti kuitenkin ennen muuta meitä itseämme. Kävimme aidosti ja rakentavassa hengessä keskustelua siitä, mikä meillä toimii tutkintotasolla, mikä oppilaitoksissa, mikä koko koulutuksen järjestäjän tasolla ja kuinka selkeästi yhteiset ohjeet on dokumentoitu. Kriittisesti arvioimme myös sitä, kuinka systemaattisesti arvioimme ja parannamme toimintatapojamme. Nykytilanteemme tarkastelun ohessa tunnistimme monia pieniä ja vähän suurempiakin kehittämiskohteita. Yksi näkyvimmistä esimerkeistä on laatujärjestelmästämme viestiminen ulospäin, siinä meillä on paljon kehitettävää. Mutta arvioimme toimintaamme, tunnistimme kehittämiskohteita ja parannamme toimintaamme suunnitelmallisesti - tästähän laatutyössä pohjimmiltaan on kysymyskin, eikö vain?

Mikä olisi hyvä ja toimiva laatujärjestelmä?

Kuten laatujärjestelmien ja laadun jatkuvan parantamisen kriteeristöä ja siihen liittyvää ohjeistoa silmäilemällä pystyy päättelemään, yhtä oikeaa vastausta - The Laatujärjestelmää - ei ole olemassakaan. Mikä toimii isolle koulutuksen järjestäjälle yhdessä toimintaympäristössä ei välttämättä palvele pientä koulutuksen järjestäjää toisessa. Siksi itsearviointikriteeristössäkin oikeastaan kysyttiin vain, onko meillä koulutuksen järjestäjinä yhteisesti sovittuja toimintamalleja eri teemoihin ja kuinka systemaattisia tapamme toimia ovat. 

Itsearviointikriteeristössä keskeisinä teemoina esiin nousivat toiminnan strategisuus (vaikuttaako organisaatiomme strategia tosielämään), yhteisesti sovitut pelisäännöt ja niiden noudattaminen, toiminnan lainmukaisuus ja suunnitelmallisuus sekä se, huomioimmeko toiminnassamme systemaattisesti paitsi opiskelijan tarpeita myös toimintaympäristömme muutoksia. Kriteeristössä ohjattiin myös arvioimaan kuinka toimivat ja vakiintuneet tavat meillä on arvioida omaa kykyämme järjestää erilaisia koulutuksia (taloudelliset edellytykset, henkilöstön osaaminen, tilat, laitteet, jne.). Läpi kriteeristön toistuivat myös kysymykset paitsi toiminnan suunnitelmallisuudesta, myös siitä, arvioimmeko ja parannammeko me toimintatapojamme systemaattisesti. 


Näin otsikkotasolla tarkasteltuna itsearviointikriteeristössä esille nostetut teemat tuntuvat ehkä itsestäänselvyyksiltäkin, mutta käytyjen itsearviointikeskusteluiden jälkeen voin rehellisesti sanoa, että teemat tuntuivat sangen valideilta. Nämä ovat juuri niitä asioita, joihin meidän täytyy kiinnittää huomiota pystyäksemme tarjoamaan opiskelijoillemme laadukasta koulutusta alati niukkenevin resurssein ja voidaksemme samalla varmistaa työvoiman saatavuutta omalla toiminta-alueellamme myös tulevaisuudessa. Vaikka ammatillisen koulutuksen rahoitus tulee jatkossa väistämättä niukkenemaan, tarjoamamme koulutuksen laatu ei saisi kärsiä. Tässä tilanteessa yhteisesti sovituilla toimintatavoilla sekä niiden selkeillä arviointi- ja kehittämismenettelyillä - sillä laatujärjestelmällä - onkin yllättäen merkittävä rooli ja tilaus.

 

Hanna Rajala, hanna.rajala@jao.fi

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän suunnittelupäällikkö

AMKEn edustaja OKM:n ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmässä 2012-2015

Kirjoittaja

Hanna Rajala
Jyväskylän koulutuskuntayhtymän suunnittelupäällikkö

Rajala Hanna

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Eteläranta 10
00130 Helsinki

toimisto@amke.fi