Koulutuspolitiikka on kriisissä

19.03.2021


Sanna Marinin hallitus on johtanut Suomea joulukuun lopusta 2019. Hallitusohjelmakseen Marin otti Antti Rinteen hallituksen Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta -ohjelman vetovastuun. Siitä ei haasteita puutu. Hallitusohjelmaa lukiessaan törmää tavattomaan määrään erilaisia hankkeita ja työryhmiä, joita äkkiseltään on vaikea mieltää yhdeksi kokonaisuudeksi. Hankkeet olisivat olleet haasteellisia jo ilman pandemiaksi kehittynyttä koronaa.

Oppivelvollisuuslainsäädännön uudistaminen oli kirjattu hallitusohjelmaan ja sen toimeenpano laitettiin liikkeelle pikavauhtia. Nyt, hallituksen toimikauden likimain puolivälissä, kiistelty hanke on jo toimeenpanovaiheessa. Samaan aikaan valmistelussa on koulutuspoliittisia linjauksia täydentävä kokonaisuus, jossa keskitytään jatkuvan oppimisen uudistukseen. Hankkeella lienee tarttumapintaa EU:n elinikäisen oppimisen linjauksiin, joista Suomessa virkamiestasolla on piirretty tunnontarkkoja kuvauksia. 

Hallitusohjelman koulutuspoliittisilla linjauksilla on merkittävä yhteys työllisyyspolitiikkaan. Kuntakokeiluissa työllisyyden vastuuta siirretään lähemmäs kuntatasoa. Asia, josta tutkijat tuntuvat olevan virkamiesten kanssa erimielisiä, niin kuin varsin monesta muustakin kehittämislinjauksesta, joita turboahdetaan hallituksen kehittämiskoneeseen pikavauhdilla. Irvileukaisimmat arvostelijat näkevät työllisyyden kuntakokeilun taustalla kuntarakenteen sote-kompensaation. Mikäli Sipilän hallitukselta kesken jäänyt sote-uudistus nyt etenee, häviää kuntien budjeteista ja henkilöstöstä suurin osa hyvinvointialueiden huomaan. Tilalle pitää rakentaa muunlaista kansalaisia palvelevaa ja erityisesti aktivoivaa toimintaa, jotta kuntapolitiikalle olisi riittävä tarve myös tulevaisuudessa. Kiinnostus ammatillista koulutusta kohtaan saattaa kokea uuden tulemisen, kun koulutuksen prosentuaalinen osuus kuntien budjeteissa nousee.

Ammatillista koulutusta on kehitetty muutaman hallituskauden aikana neljän vuoden sykleissä. Osansa kehittämishaasteisiin on luonut se, että opetusministerit ovat varsin pitkään hoitaneet pestejään pätkätöinä. Sanni Grahn-Laasonen oli pitkästä aikaa ensimmäinen koko kauden ministeri. Hänen kaudellaan ammatillisen koulutuksen toiminta- ja rahoituslainsäädäntö uudistettiin totaalisesti. Taustalla olivat silloisen hallitusohjelman linjaamat julkisen sektorin säästötavoitteet, jotka koronan aiheuttamiin talousvaikutuksiin verrattuna kuitenkin näyttäytyvät huomattavan pieninä. Samalla koulutuspoliittiset tuulet ovat kääntyneet 180 astetta ammatillisen koulutuksen reformiin nähden. Oppivelvollisten koulutuksesta on muodostumassa oma kokonaisuutensa, jonka rinnalle rakentuu jatkuvan oppimisen kokonaisuus.  Jatkuvalle oppimiselle ollaan perustamassa omaa yksikköä Opetushallituksen yhteyteen, joka jo luvatun rahoituksen lisäksi, saanee jaettavakseen osan EU:n massiivisesta elpymisrahoituksesta.  

Aikuiskouluttajat odottavat rahoituskertoimiin puhtia. Tosiasia lienee se, että valtiontalouden raamissa ei ole enempää tilaa eikä asian edistämiselle löydy poliittista tahtoa, koska yksittäisten poliitikkojen intressi, niin kunta- kuin eduskuntatasolla, kohdistuu nuoriin. Ammatillisen koulutuksen kannalta kestävää kehitystä ei ole taloustilanteen paikkaaminen määräaikaisella rahoituksella. Myöskään vastuun sysääminen seuraaville hallituksille ei tilannetta paranna, joten valtion budjettiraamin korjaaminen kustannuksia vastaavalle tasolle on ainut toimiva vaihtoehto.

Hallituksella on edessään vielä mittavia haasteita. AMKEn osalta haastavat ajat jatkuvat lainsäädäntöhankkeiden lausuntojen antamisessa. Niitä on kuluneen vuoden aikana siunaantunut työpöydälle kiihtyvällä tahdilla. Onneksi yhdistyksen työntekijöiden valmisteluosaaminen on korkeaa tasoa, ja yhdistyksen hallituksesta löytyy huomattavan monipuolista näkemystä valmistelun tueksi.

Careerian toimtusjohtaja, johtava rehtori Pasi Kankare työn ulkopuolella: tykkään tehdä remonttihommia ja käydä tapaamassa kotoa jo muuttaneita lapsia. Kesällä 2 v täyttävä lapsenlapsi on tosi tärkeä.

Kirjoittaja

Pasi Kankare
toimitusjohtaja, johtava rehtori, Careeria

Kankare Pasi