Kiinteistöt kirouksena

04.12.2015

Vuosi sitten ammatillisissa oppilaitoksissa valmistauduttiin järjestämislupien pakkohakuun. Tuolloin tavoiteltiin taloudellisen kantokyvyn sekä ammatillisten ja toiminnallisten valmiuksien näkökulmasta vahvoja koulutuksen järjestäjiä. Virkamiesten suussa tämä pelkistyi useassa puheenvuorossa vahvaksi taseeksi, jonka perustana olivat koulutuksen järjestäjän kiinteistöt.

Toukokuun lopulla käsitys kiinteistöistä muuttui, kun uusi hallitus halusi laittaa ”taseet töihin”. Johtavat poliitikot vaativat koulutuksen järjestäjiä ”säästämään seinistä” ja siirtämään koulutusta entistä enemmän työpaikoilla. Muutamassa kuukaudessa kiinteistöt muuttuivat vahvuudesta ongelmaksi.

Koulutuksen toimitilat ovat jatkuvan muutoksen alaisena. Osa oppilaitoksista tai toimipisteistä jää tarpeettomiksi, kun väestö tai työvoiman tarve seudulla vähenee. Samanaikaisesti määrälliset koulutustarpeet ja siten tilan tarpeet lisääntyvät muualla.

Usealla maa- tai seutukunnallisella koulutuksen järjestäjällä on kunnianhimoiset ohjelma, joilla tilantarve supistuu alle puoleen vuosikymmenen alun tilanteesta. Tilojen ja kiinteistöjen käytön järkeistämisen hidasteena on yhä runsaasti byrokratiaa.

Usea nykyinen koulutuksen järjestäjä sai 1990-luvulla toimitiloja vastikkeetta, kun valtio luopui omista oppilaitoksistaan. Nämä tilat ovat osin vanhentuneita ja osin väärillä paikkakunnilla koulutustarpeen kannalta. Myös homekoulut ovat opetusalan ongelmana.

Valtion luovuttamasta omaisuudesta luopuminen tai kiinteistön purkaminen edellyttää opetus- ja kulttuuriministeriön lupaa. Kajaanin kaupungin kiinteistöliikelaitos käynnisti syksyllä 2013 neuvottelut vuonna 1966 valmistuneen perinteisen oppilaitoksen purkamisesta. Purkaminen on nyt loppusuoralla ja byrokratian läpivaiheiden aikana kiinteistön lämpimänä pitäminen maksoi 150 000 euroa.

Toinen esimerkki luovutusbyrokratiasta on Lapista. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi 26.11.2015 OKM:n päätöstä, ”jossa se ei tässä vaiheessa tule vaatimaan luovutussopimusten mukaista valtion luovuttaman omaisuuden käypää arvoa eli lahjoitusvaroja palautettavaksi valtiolle omaisuuden siirron johdosta uudelle koulutuksen järjestäjälle”.

Kyse on valtion aikanaan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun koulutuskuntayhtymälle luovutettujen kiinteistöjen siirrosta Lapin ammattikorkeakoulu Oy:lle. Luovutetun omaisuuden arvo on 8,6 miljoonaa euroa, joka vastaa 17 % ammattikorkeakoulun liikevaihdosta.

Ministeriö oli kätilönä Lapin ammattikorkeakoulun synnyssä, mikä oli korkeakoulupolitiikan linjausten mukainen ratkaisu. Siitä huolimatta vanhojen koulukiinteistöjen omistuksen siirtämisen ympärillä pyöri huima byrokratia, joka edellyttää pääministerinkin osallistumista päätöksentekoon.

Linkki raha-asiainvaliokunnan päätökseen 26.11. 

Raha-asiainvaliokuntaan kuuluvat pääministeri Juha Sipilä, valtiovarainministeri Alexander Stubb, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen ja ulkoasiainministeri Timo Soini.

Kirjoittaja

Petri Lempinen
Toimitusjohtaja AMKE ry

Lempinen Petri