06.06.2022
Työhyvinvoinnin perusta luodaan varhain. Opiskelunaikaista hyvinvointia vahvistamalla voidaan ehkäistä myöhempiä mielenterveyden häiriöitä. Mielenterveyshäiriöistä on arvioitu aiheutuvan noin 11 miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle. Jo yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia.
Siksi viesteihin opiskelijoiden ja nuorten uupumuksen ja mielenterveysongelmien lisääntymisestä on suhtauduttava vakavasti. Hoitamattomana koronaepidemian aikana kasvanut hyvinvointivaje uhkaa käydä taloudellisesti ja ennen kaikkea inhimillisesti kalliiksi.
Huoli opiskelijoiden jaksamisesta
Nyt tiedetään, että koronan torjuntatoimiin liittyneet etäopiskelujaksot ja kokoontumisrajoitukset kohtelivat kovasti opiskelijoita ja nuoria. Tutkimuksissa nousee toistuvasti esille nuorten kokeman uupumuksen ja mielenterveysongelmien lisääntyminen koronaepidemian aikana. Koulutusterveyskysely tavoittaa nuorimmat ammattiin opiskelevat, ja tulosten mukaan opiskelijoiden kokemat riittämättömyyden ja yksinäisyyden tunteet lisääntyivät epidemian aikana.
Syvemmän kuvan saa tarkastelemalla Amisbarometria, joka tavoittaa kaikki ammatillisen koulutuksen opiskelijaryhmät. Kyselyn perusteella opintojen hidastumisen taustalla on usein jaksamiseen liittyviä tekijöitä. Joka neljäs vastaaja mainitsee uupumuksen vaikuttaneen omien opintojen hidastumiseen. Lähes viidennes vastaajista (18 %) arvioi mielenterveysongelmien hidastaneen opintojen etenemistä. Kokemukset ovat yleisimpiä perustutkinto-opiskelijoilla ja valmentavan koulutuksen opiskelijoilla.
Korjattavaa riittää pitkäksi aikaa, ja ensi vaiheessa korostuu ohjauksen, oppilashuollon palveluiden ja opiskelijoiden terveydenhuollon tarve ja merkitys. Samalla on entistä tärkeämpää vahvistaa niin opiskelijoiden kuin oppilaitosten henkilöstönkin kriisinkestävyyttä. Tässä työssä yhteisöillä ja yhteisöllisyyden vahvistamisella on suuri merkitys.
Luottamus vahvistuu yhteistyöllä
Tutkimukset muistuttavat lohdullisesti myös siitä, että moni asia on niin kuin pitääkin olla. Nuorisobarometrin mukaan nuoret suhtautuvat tulevaisuuteen luottavaisesti, eikä koronapandemia näytä kovin paljon muuttaneen tilannetta. Tämän luottamuksen vahvistaminen on koulutuksen ja työelämän yhteinen tärkeä tehtävä.
Ammatillisessa koulutuksessa paras tapa vahvistaa luottamusta on tehdä joka päivä tinkimätöntä työtä ammatillisen koulutuksen laadun kehittämiseksi. Koulutuksessa on tärkeä pohtia, miten yksilölliset tuen tarpeet huomioidaan niin, että samalla vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Työpaikoilla luottamuksen vahvistaminen lähtee halusta panostaa opiskelijoiden perehdyttämiseen ja ohjaukseen, osaamisen arviointiin ja työpaikkaohjauksen kehittämiseen. Luottamusta luodaan myös reiluilla työpaikan pelisäännöillä ja arvostavalla suhtautumisella opiskelijoihin.
Hyvinvointi on osaamisen ohella merkittävin tulevaisuusinvestointi, jonka vahvistamiselle on ainakin miljardi hyvää syytä.
STTK:n koulutuksen ja osaamisen asiantuntija Riina Nousiainen työn ulkopuolella: Lataan akkuja lenkkipoluilla koiran kanssa ja lukemalla.
Riina Nousiainen
osaamisen ja koulutuksen asiantuntija, STTK
