Erityisopiskelijat maailmalla

27.05.2019


OKM on julkaissut raportin ”Jokaiselle mahdollisuus kansainvälistymiseen”, jossa esitellään keinot opiskelijaliikkuvuuksien kaksinkertaistamiseen. Raportin taustalla on näkemys kansainvälisyyden positiivisista vaikutuksista niin opiskelijoille yksilöinä kuin Suomen kansantaloudelle. Lisäksi EU kaavailee opiskelijaliikkuvuuksiin suunnatun tukirahan roimaa lisäystä tulevalle ohjelmakaudelle.

Raportissa kiinnitetään huomiota yhdenvertaisuuden toteutumiseen liikkuvuuksissa. Tekstissä todetaan mm. että kansainvälistymiskoulutuksen piiriin tulisi saada myös yhä aliedustettuina olevat ryhmät, kuten pojat, aikuisopiskelijat sekä ”toimintarajoitteiset opiskelijat”. Viimemainittuun ryhmään kuulunevat myös ammatillisella toisella asteella erityistä tukea saavat opiskelijat.

Kiipulan ammattiopisto järjestää kaikilla koulutusaloillaan opiskelijoille mahdollisuuksia kansainväliseen työ- ja opiskelujaksoon. Erityisesti kevät on vilkasta reissuaikaa. Huhtikuun alussa valmentavan koulutuksen ryhmä palasi Malagan vaihdostaan. Autohemmot olivat työssä oppimisen jaksolla samassa kaupungissa osin samaan aikaan. Sortsikeli, kuulemma. Näiden lisäksi maalis-huhtikuussa soten ja IT:n opiskelijat ohjaajineen olivat Virossa, catering Ruotsissa ja logistiikka ja liiketoiminta Belgiassa ja Hollannissa.

Vaativan erityisen tuen opiskelijoiden kv-jaksot ovat yleensä kahden viikon mittaisia. Matkalle lähtee yleisimmin 2–5 opiskelijaa kahden ohjaajan tai opettajan kanssa. Reissut mahdollistaa Erasmus+-projektirahoitus sekä hyvin hoidetut aktiiviset suhteet moniin maihin. Kohteet eivät läheskään aina ole oppilaitoksia, vaan joukossa on paljon sosiaalisia yrityksiä ja erilaisten yhdistysten ylläpitämiä Kiipulan opiskelijoille soveltuvia toimintaympäristöjä.

Viimeisten viiden vuoden aikana Kiipula on tietoisesti kasvattanut opiskelijoiden kansainvälisten jaksojen määrää. Toiminnan takana on ensinnäkin ajatus yhdenvertaisuudesta. Myös vaativan erityisen tuen opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus kv-jaksoihin siinä, missä yleisten ammatillisten oppilaitoksien opiskelijoilla. Jaksot ovat osa opiskelua ja täydentävät monimuotoista kotikansainvälisyystoimintaa.

Toiseksi kv-jaksojen hyödyt opiskelijoille ovat selvästi nähtävissä. Matkan aikana työskennellään uudessa vieraskielisessä ympäristössä. Kielitaito kehittyy, usko omaan osaamiseen ja pärjäämiseen vahvistuu. Opettajat usein kertovat, kuinka opiskelija tulee takaisin ”monta senttiä pidempänä”. Yllättävän monelle matkaan lähtijälle ulkomaanreissu lentoineen ja hotelleineen on elämän ensimmäinen.

Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus tuo myös opettajille ja ohjaajille uusia näkökulmia opetukseen. Kansainvälisyys tulee konkreettisesti osaksi opetustyötä. Kiipulassa tavoitteena on – kuten alun reissukuvauksista näkyy – antaa mahdollisuus kaikille koulutusaloille. Jos opiskelijat kasvavat reissussa, niin sama näkyy monen opettajan ja ohjaajan olemuksessa matkalta tullessa: hyvin selvittiin, milloin uudestaan?

Parin viime vuoden aikana ammatillisen koulutuksen kv-liikkuvuuksien määrät ovat vähentyneet. Tähän varmasti vaikuttavat koulutuksen säästöt ja uuden ammatillisen koulutuksen sisäänajon vaatima työ. Toisaalta monessa oppilaitoksessa ns. kotikansainvälisyystoiminta on vilkasta. Kiipulassakin järjestetään pitkin vuotta erilaisia tapahtumia, hyödynnetään kv-vapaaehtoisia (Euroopan solidaarisuusjoukot), tavataan muista maista tulleita opiskelijoita ja vastaanotetaan erilaisia vierailuryhmiä. Kansainvälisyystoiminta ja –kasvatus on monesta osasta koostuva kokonaisuus. 

Opiskelijaliikkuvuuden edellytyksenä on innostunut ja osaava henkilökunta. OKM:n esityksessä tähän kiinnitetään hyvin huomiota. Kansainvälisyys on monelle opettajalle ja ohjaajalle tärkeä palikka työn ja uran kehittämisessä. Raportti esittää myös, että liikkuvuuksien valtakunnallista koordinointia, resursointia ja hyvien käytäntöjen vaihtoa tulisi kohentaa. Hyvä ajatus. Kiipulassakin kv-työ on suurelta osin projektivetoista ja pitkäjänteiset kumppanuudet ja tuki toisivat siihen vakautta.

Myös kv-työn vaikutusten ja vaikuttavuuden tutkimusta tarvitaan lisää, jotta toimintaa osattaisiin edelleen kehittää. Varsinkin erityistä tukea tarvitsevien kohdalla parhaiden käytäntöjen erittely on tärkeää. Cimon joku vuosi sitten julkaisemassa Hidden competencies –tutkimuksessa todettiin kiinnostavasti opiskelijoiden resilienssin kasvavan mitattavasti ulkomaanmatkan aikana. Myös opetushenkilöstön kokemuksista kaivattaisiin uutta tutkimusta.

Kiipulan vaihdot jatkuvat vilkkaina ensi syksynä. Vuodenvaihteessa haetaan taas uutta hankerahaa toiminnan jatkamiseen. Kaksi vuotta kerrallaan mennään…

Kirjoittajat

Petteri Ora
kehitysjohtaja, Kiipulan ammattiopisto

Ora Petteri

Heidi Honkajuuri
kv-koordinaattori, Kiipulan ammattiopisto

Honkajuuri Heidi