Elitismi nostaa päätään koulutuspolitiikassa

16.02.2021


Yleisradio julkaisi 13.2. verkkosivuillaan jutun, jossa käsitellään eriarvoistumisen lisääntymistä Suomessa. Jutussa Turun yliopiston sosiologian professori toteaa: ”Koska lukiosta siirrytään korkeakouluun paljon ammatillista linjaa useammin, eriarvoisuus on pedattu jo peruskoulun päättyessä”. Voiko asiaa elitistisemmin todeta? Mitä olisi yhteiskunta ilman ammattiosaajia? Tasa-arvoisempiko?

Koulutuselitismi on pesiytymässä vahvasti myös hallituksen koulutuspolitiikkaan. Seuraavien vuosikymmenten koulutuspolitiikkaa hahmotellaan luonnoksessa koulutuspoliittiseksi selonteoksi. Siinä keskeiseksi tavoitteeksi asetetaan koulutustason nosto. Tavoite siitä, että yli 50 prosenttia ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon on erittäin tärkeä. Tämän tavoitteen toteuttamisessa ollaan kuitenkin unohtamassa ikäluokan toisen puolikkaan osaamisen kehittäminen.

Koulutustason noston sijaan olisi yhteiskunnan kannalta viisaampaa asettaa tavoitteeksi osaamistason nousu. Asetetaan korkeakoulutuksen rinnalle tasavertaisesti ammattisosaamiseen ja ammattisivistykseen perustutuva väylä, joissa kannustetaan ja mahdollistetaan oman ammatti-identiteetin kasvu osaajista oman alan mestariksi. 

Ammatillinen aikuiskoulutus, jossa ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla sekä työelämän kehittämisellä on vahva asema, ovat jäämässä kehittämisessä sivuraiteille. Koulutuspoliittisessa selonteossa ja suunnitelmissa EUn elpymisrahankäytöstä eli nk. Suomen kestävän kasvun ohjelmassa ohitetaan kokonaan ammatillisen koulutuksen rooli erityisesti pk-yritysten kehittämisen tukena. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanokset ollaan suuntaamassa lähinnä yliopistoille ja Business Finlandille.

Mikäli korkeakoulutettujen määrää halutaan lisätä, suurin potentiaali on ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun vievän väylän kehittäminen. Jo nyt noin puolella ammattikorkeakoulujen uusista opiskelijoista on ammatillinen tutkinto. Yliopistoihin ammatillinen väylä sen sijaan on lähes tukossa, koska yliopistojen pääsykokeet perustuvat lukio-opinnoissa saavutettavaan osaamiseen. Yliopistoväylän kehittämiseen toivon enemmän halukkuutta. 

Valitettavasti nuorten koulutusvalintoja ohjaavat usein kavereiden ja vanhempien arvostukset, vaikka nuoren halu ja taipumukset kohdistuisivat ammattiosaamiseen. Käsitystä ”amiksesta” värittää monesti ongelmat ja syrjäytymisuhka. Tosiasiassa ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöt, teknologia ja pedagogiikka ovat hyvin moderneja.  

Ammatillisen koulutuksen kehittämisessä painopiste on tasa-arvon ja saavutettavuuden parantamisessa. Näiden tärkeiden tavoitteiden varjoon jää kokonaisuuden hahmottaminen. Ongelmakeskeinen koulutuspolitiikka antaa tilaa yksipuoliselle ajattelulle, jossa ammatillisen koulutuksen laatu ja vaikuttavuus kyseenalaistetaan. Tätä sanomaa valitettavasti mediakin usein toistaa.

Kirjoittaja

Veli-Matti Lamppu
Toimitusjohtaja, AMKE ry / AMKE Oy

Lamppu Veli-Matti