Digitalisaatio tehostaa, tavoittaa ja tilastoi

22.09.2015

Ostaisimmeko ipadeja ja simulaattoreita? Tätä arvuuttelevat opetuksen ja koulutuksen järjestäjät, kun maan hallitus on linjannut koulutuksen digitalisoimisesta.  Muutoksen ytimessä pitäisi olla toimintatapojen muutos, ei laitehankinnat. Älylaitteet ovat vain välineitä tehdä asioita aiempaa fiksummin ja tehokkaammin.

Digitalisaatiossa on kyse myös ammattitaitovaatimusten muuttumisesta. Ammatit ja työn tekeminen muuttuvat, jolloin koulutuksen on tarjottava osaamista uusin vaatimuksiin. Vuosikausia kestävä tutkintojen perusteiden uusiminen laahaa valitettavasti perässä, mutta uuden ajan taitojen hankkiminen ei saa jäädä ihmisten oman aktiivisuuden varaan.

Puhetta on riittänyt myös verkko-opetuksen ja verkossa jaeltavien opetusmateriaalien ympärillä. Avoin verkko-opetus MOOC:ien muodossa on jo mullistanut korkeakoulutusta tuomalla kurssitarjontaa miljoonien ihmisten ulottuville yli kansallisten rajojen ja aikavyöhykkeiden.

Digitalisaation etuna on skaalautuvuus: yhden ryhmän sijaan on mahdollista tavoittaa tuhansia tai miljoonia oppijoita. Ammatillisessa koulutuksessa on runsaasti sisältöjä, jotka ovat yhteisiä eri tutkinnoissa ja oppilaitoksissa. Näissä verkko-opetuksen keinot toisivat suuria säästöjä.

Autoasentaja voi netistä tarkistaa miten varaosa asennetaan eri automalleihin. Youtube, Wikipedia ja Google-hakukone ovat jo nyt maailman suurimpia oppimisalustoja, joista löytyy apua lähes minkä tahansa uuden asian oppimiseen. Osaammeko hyödyntää näitä mahdollisuuksia vai sijoitammeko supistuvia resursseja kilpailevien palveluiden rakentamiseen?

Simulaattoreita hyödynnetään jo nyt koulutuksessa runsaasti. Ainakin merenkulkua, rekan ajamista, metsäkoneen käyttöä, hitsausta, automaalausta ja ensihoitoa opitaan osaksi simulaatioiden avulla. Simulaattoreiden käyttökustannukset ja ympäristövaikutukset ovat kuin pienempiä raskaan kaluston käytöllä. Opiskelijat voivat niiden avulla harjoitella myös silloin, kun opettaja ei ole läsnä.

Mobiililaitteita ja sosiaalista mediaa on jo hyödynnetty työssäoppimisen ohjauksessa ja niiden tarve lisääntyy, kun koulutus ja opiskelija-arviointi siirtyvät entisestään työpaikoille. Digitalisaatiosta tulee hyödyllistä, kun se vie tiedot opiskelijan suoriutumisesta ja työpaikan tarpeista koulutuksen järjestäjän tietojärjestelmiin.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät tarvitsevat tietoa omasta toiminnastaan ja niiden on raportoitava toiminnastaan eri viranomaisille. Opiskelijoita, henkilöstöä, taloutta ja tiloja koskevat tiedot ovat hajallaan koulutuksen järjestäjän eri järjestelmissä, eivätkä ne ole helposti saatavilla edes oman organisaation tarpeisiin. Nykyisin raportoinnit vaativat osin vielä käsityötä. Ongelmia aiheuttavat myös viranomaiset, jotka kysyvät samoja tietoja päällekkäin. Opiskelijoiden henkilötietoja keräävät muun muassa Tilastokeskus, Kela, Valvira, Opetushallitus ja tutkintotoimikunnat.

Suurin hyppäys voi olla vielä edessäpäin. The Economist lehti uutisoi 29. elokuuta virtuaalitodellisuuksien nopeasta kehittymisestä. Niiden uskotaan mullistavan viestinnän ja viihteen jopa pornoteollisuutta myöten. On ihme, jos koulutus ei hyötyisi nopeasti kehittyvistä ja koko ajan halvemmista teknologisista ratkaisuista. 

Koulutuksen järjestäjät uskovat digitalisaation vapauttavan koulutuksen ja oppimisen ajasta ja paikasta. Samalla koulutus tulee lähemmäksi oman aikamme elämysmaailmaa. Facebook, Youtube, ja internet ylipäänsä, ovat jo mullistaneet tapojamme olla yhteydessä toisiimme ja viettää vapaa-aikaa. Seuraavaksi on mullistettava koulutus, jotta se säilyy kiinnostavana ihmisten silmissä.

Kirjoittaja

Petri Lempinen
Toimitusjohtaja AMKE ry

Lempinen Petri