Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Yhteystiedot

Ammatillisen koulutuksen reformilla nostetaan koulutuksen merkitystä ja vetovoimaa

15.11.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi on suurimpia uudistuksia opetus- ja kulttuuriministeriössä lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Viimeksi verrattavissa oleva urakka tehtiin 1990-luvulla, kun uusi perusopetus- ja lukiolaki kirjoitettiin. Myös silloin iso määrä lakeja yhdistettiin, tiukkaa koulutuksen sääntelyä kevennettiin ja luotiin pohjaa tulevaisuuden koulutukselle.

Reformin tavoitteena on nostaa ammatillisen koulutuksen merkitystä ja vetovoimaa. Kyse on historiallisesta muutoksesta.

Reformia on valmisteltu alusta alkaen hyvin avoimesti. Valmisteluaineistoa on käsitelty yhdessä koulutuksen järjestäjien ja muiden sidosryhmien kanssa reformin seurantaryhmässä jo yli vuoden ajan.  Jo ennen lain lähettämistä lausunnoille reformin valmisteluun on osallistunut yli 1500 ihmistä. Se on poikkeuksellista, mutta samalla osoitus uudesta ja avoimemmasta valmistelukulttuurista.

Nyt lausuntokierroksen aikana jokaisella sidosryhmällä ja koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista tulevaisuuden ammatillista koulutusta rakennamme. Lausuntokierroksen aikana järjestetään työpajoja eri puolilla Suomea, jotta koulutuksen järjestäjät ja henkilökunta pääsevät mukaan reformin valmisteluun.

Erillisestä lainsäädännöstä ja rahoituksesta siirrytään yhteen järjestelmään, joka koskee kaikkea ammatillista koulutusta. Jatkossa hankittu osaaminen ratkaisee – ei enää se, miten pitkään opintoja suorittaa.

Osaamisperusteisuuden myötä opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen tunnustetaan, ja jokaiselle opiskelijalle rakennetaan oma opintopolku tutkinnon suorittamiseksi. Eri oppimisen muotoja oppisopimuksesta ja koulutussopimuksesta opiskeluun oppilaitoksessa on jatkossa mahdollista yhdistää entistä joustavammin.

Ammatilliseen koulutukseen käytetään julkisia varoja vuosittain noin 1,8 miljardia euroa. Rahoituksessa siirrytään palkitsemaan suoritetuista tutkinnoista ja koulutuksen vaikuttavuudesta, kuten opiskelijoiden työllistymisestä ja siirtymisestä jatko-opintoihin. Rahoitusmallin tavoitteena on kannustaa koulutuksen järjestäjiä parantamaan koulutuksen läpäisyä ja vähentämään keskeyttämisiä sekä suuntaamaan koulutusta tarkemmin sellaisille aloille, joissa on tarvetta työntekijöille. Suoritusrahoitus ja aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen lyhentävät erityisesti aikuisten koulutusaikoja.

Ammatillisen koulutuksen reformi lisää merkittävästi koulutuksen järjestäjien vapautta koulutuksen kehittämiseksi.

Koulutuksen tiukkaa sääntelyä puretaan ja koulutuksen rahoitusjärjestelmää muutetaan selkeämmäksi. Koulutuksen järjestäjät saavat tutkintojen myöntämisoikeuden, ja tutkintotoimikunnat nykymuodossa lakkautetaan.

Erillisistä opetussuunnitelmaperusteisesta ja näyttötutkintoperusteisesta koulutuksesta siirrytään yhteen koulutuksen järjestämistapaan. Kaikille ammatilliseen koulutukseen hakeutuville luodaan yksi ja yhtenäinen henkilökohtaistamisen prosessi. Kaikkea ammatillista koulutusta säädetään jatkossa yhdellä ja samalla järjestämisluvalla. Kaikki koulutuksen järjestäjät saavat myös oikeuden järjestää oppisopimuskoulutusta ilman erillistä lupaa.

Myös tutkintojärjestelmä uudistetaan kokonaan keventämällä tutkintoihin liittyvää sääntelyä ja vähentämällä tutkintojen lukumäärää noin puoleen nykyisestä. Ammatillisen koulutuksen korkeasta osaamistasosta pidetään kiinni, mutta samalla opiskelijoilla on nykyistä enemmän mahdollisuuksia syventyä ja erikoistua tutkintojen sisällä. Se on tervetullut muutos.

Ammatillisen koulutuksen reformi on suuri norminpurkuhanke. On oikein, että koulutusta voidaan suunnitella ja kehittää enemmän paikallisesti erilaisten oppijoiden kannalta parhaalla tavalla. Koulutuksen järjestäjien työaikaa vapautuu byrokratiasta ja hallinnosta oppimisen edistämiseen ja tukeen.

Samalla lisääntyvä vapaus tuo myös vastuuta. Meidän on huolehdittava siitä, että jokainen peruskoulun päättävä nuori pääsee toisen asteen koulutukseen ja siirtyy opintojensa jälkeen työelämään tai jatko-opintoihin. Ammatillisen koulutuksen vastuu myös jo työelämässä olevien kouluttamisesta kasvaa. Ammatillisen koulutuksen on huolehdittava myös niistä, jotka tarvitsevat eniten tukea osaamisen kehittämiseen, kuten vailla tutkintoa olevista aikuisista, työttömistä, maahanmuuttajista ja erityistä tukea tarvitsevista.

Ammatillinen koulutus tarjoaa tukea myös silloin, kun työelämässä tapahtuu muutoksia. Monet aikuiset ovat päässeet uuden työuran alkuun ammatillisen koulutuksen avulla. Uuden turvapaikanhakijatilanteen edessä ammatillinen koulutus tarjoaa erinomaisen väylän kotoutumiseen uuteen kotimaahan ja työllistymiseen. Ensi vuodelle ammatilliseen koulutukseen suunnataan 21 miljoonaa euroa noin 2000 turvapaikanhakijan koulutuspolkujen tukemiseen.

Ensi vuonna ammatillisen koulutuksen rahoitus vähenee 190 miljoonaa euroa. Säästöt ovat ymmärrettävästi kipeä asia ja näkyvät oppilaitoksissa tehtävässä työssä. Säästön toteuttamisessa koulutuksen järjestäjille on annettu enemmän vapautta, jotta säästöt voidaan suunnitella vähiten haitallisella tavalla.

Ministeriön tekemän kyselyn tietojen mukaan kymmenet järjestäjät ovat vähentämässä tilojensa käyttöä. Koulutuksen järjestäjät kantavat yhteiskunnallisen vastuunsa, sillä vain harvat järjestäjät aikovat vähentää koulutustarjontansa määrää. Koulutustakuu toteutuu tulevina vuosina, vaikka varat ovat nykyistä niukemmat.

Tiukentuva taloustilanne ja ammatillisen koulutuksen reformi vaikuttavat yli 15.000 ammatillisen koulutuksen opettajan ja muun henkilökunnan jäsenen tekemään työhön. Henkilökunta on otettava mukaan suunnittelemaan reformin tuomia muutoksia. Henkilökunta on jokaisen koulutuksen järjestäjän suurin voimavara, josta on pidettävä huolta. Reformin myötä on erikseen selvitettävä, miten henkilökunta pääsee osallistumaan täydennyskoulutukseen ja kehittämään omaa osaamistaan.

Ammatillinen koulutuksemme on kiistatta yksi Euroopan parhaista. Tästä kertoo tapaamiseni Euroopan komission työllisyyskomissaari Marianne Thyssenin kanssa Helsingissä viime viikolla, jolloin hän toivoi, että suomalaista ammatillisen koulutuksen järjestelmää voitaisiin käyttää yhtenä esimerkkinä laajemmin Euroopan unionissa ammatillisen koulutuksen kehittämisessä. Komissaarin toive kertoo siitä, että Suomessa koulutuksen järjestäjät ovat tehneet hienoa työtä jo vuosia koulutuksen kehittämiseksi.

Ammatillinen koulutus on hyvin vetovoimaista, ja monelle koulutusalalle hakeutuu lahjakkaita ja motivoituneita opiskelijoita. Ammatillisen koulutuksen käyneet saavat jatko-opintokelpoisuuden korkea-asteen opintoihin. Lyhyttutkintoja, jotka katkaisisivat nuorten opintopolut, ei meillä tunneta. Ammatillisen koulutuksen vetovoiman turvaaminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista ja takaa parhaiten sen, että koulutuksemme säilyy huipulla.

Reformissa olemme rakentamassa yhdessä ammatillista koulutusta, joka on maailman huippua, laajasti arvostettua ja vetovoimaista ja joka elää ajassa. Rakennetaan yhdessä maailman paras ammatillinen koulutus!

Kirjoittaja

Sanni Grahn-Laasonen
opetus- ja kulttuuriministeri

Grahn-Laasonen Sanni

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Siltasaarenkatu 12, 00530 Helsinki (sisäänkäynti Paasivuorenkadun puolelta, C-rappu)
00530 Helsinki

toimisto@amke.fi