Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Yhteystiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämistä, vähemmällä enemmän!

25.02.2016

Ammatillisessa koulutuksessa on myllertänyt muutoksien myrsky jo jonkin aikaa, ja laineet eivät ole laantumassa myöskään tulevina vuosina.

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä ja sen ylläpitämä oppilaitos Ylä-Savon ammattiopisto aloittivat varautumisen tuleviin myrskyihin vuonna 2012. Olimme tunnistaneet heikompia ja vahvempia signaaleja tulevista muutoksista, mutta emme vielä silloin arvanneet koko muutoksen suuruutta.

Tahtotilanamme on ollut koko ajan tarjota mahdollisimman laadukasta opetusta ja mahdollisuuksia oppia kaikille opiskelijoillemme, ovatpa he nuoria tai aikuisia, työssä tai työelämän ulkopuolella.

Vuonna 2011 liikevaihtomme oli 26,9 miljoonaa euroa, olimme tehneet positiivisen taloudellisen tuloksen käytännössä joka vuosi edellisen 30 vuoden aikana, joten lähtötilanne muutoksiin oli hyvä. Positiiviset taloustulokset on käytetty ja käytetään jatkossakin oppimismahdollisuuksien parantamiseen investoimalla ja kehittämällä oppimista tukevia oppimisympäristöjä. Vuonna 2011 oppilaitoksessamme oli töissä 306 eri alojen ammattilaista (noin 290 htv).  Opiskelijamäärämme vuosiopiskelijoiksi muutettuna oli tuolloin ja on edelleenkin noin 2000. Aikuis- ja oppisopimuskoulutuksen osuus oppilaitoksemme vuosiopiskelijamäärästä on noin 45%.

Olemme siis keskikokoinen, monialainen ammatillisen koulutuksen järjestäjä, jolla on kahdeksan omistajakuntaa. Erityispiirteenämme on vahva seudullisen kehittäjän rooli, ja olemme saaneet omistajakunniltamme erillistehtävänä perinteisesti kehittämisyhtiöille kuuluvia tehtäviä muun muassa elinkeinoelämän kehittämishankkeiden arvioinnin ja niiden rahoittamisen.

Vuonna 2012 käynnistimme muutosprosessin työnimellä "Uusi YSAO", tavoitteenamme tuolloin oli laadullisesti parempi, taloudellisesti tehokkaampi oppilaitos, joka kykenee vastaamaan kaikkiin eteen tuleviin haasteisiin. Nyt muutosta on tehty neljä vuotta, koulutusaloja on suunnattu uudelleen, ja opiskelijapaikkoihin tehdyt leikkaukset kohdennettu työelämän kannalta niille aloille, joissa työvoimatarve on ollut vähäisintä. Oppilaitoksemme liikevaihto on valtion taloudellisten leikkausten (opiskelupaikka ja rahoitus) vuoksi pudonnut noin 24 miljoonaan euroon ja vuoden 2016 talousarvion loppusumma on noin 22,6 miljoonaa euroa. Arviomme mukaan vuonna 2018 liikevaihtomme tulee olemaan noin 20 miljoonaa euroa.

Näillä leikkauksilla on ollut ja tulee jatkossakin olemaan vaikutuksia myös henkilöstöön. Vuoden 2015 lopussa kuntayhtymän henkilöstövahvuus oli noin 255 henkilöä (246 htv,) ja arviomme mukaan vuonna 2018 henkilöstövahvuus tulee olemaan hieman yli 200 henkilötyövuotta. Käytännössä henkilöstövahvuutemme pienenee lähes kolmanneksella noin kuuden vuoden aikana. Samanaikaisesti olemme toteuttaneet ja toteutamme myös jatkossa niin sanottua rakenteellista uudistamista, jossa olemme luopuneet ja luovumme jatkossakin sellaisista tiloista, toiminnoista ynnä muista, joita tulevalla rahoitustasolla ei ole mahdollista eikä järkevää ylläpitää.

Olemme entisestään tiivistäneet yhteistyötä yritysten kanssa kehittämällä uusia työelämäoppimisympäristöjä. Strategisena tavoitteenamme on turvata opiskelijoidemme mahdollisuudet opiskella ohjatusti viitenä päivänä viikossa, kahdeksan tuntia päivässä työelämän pelisääntöjen mukaisesti.

Tähän saakka olemme kyenneet tehostamaan ja parantamaan toimintaamme siten, että käytännössä kaikki opetustoiminnan laatua kuvaavat tunnusluvut ovat vuosittain parantuneet vuoden 2012 tilanteesta, ja toiminta on pysynyt taloudellisesti kannattavana. Olemme saaneet laskettua kokonaiskeskeyttämisen reiluun seitsemään prosenttiin, ja syksyllä 2012 aloittaneista perustutkinto-opiskelijoista 74,7 % oli valmistunut viime vuoden loppuun mennessä. Opiskelijatyytyväisyys on opiskelijakyselyissä parantunut merkittävästi, ja sijoituksemme OKM:n tuloksellisuusrahoituksessa noussut.

Tulevien leikkausten taso väkisin saa pohtimaan myös sitä, että voidaanko nyt saavutettu positiivinen tulosten kehittymisen trendi säilyttää. Tähän mennessä niin sanotut helpot säästökohteet on pääsääntöisesti käytetty, ja suurempien säästöjen toteuttaminen vaatii joka tapauksessa myös puuttumista niihin asioihin, joiden läpivienti ei välttämättä enää onnistu samassa aikataulussa leikkausten kanssa. Omalta osaltamme pyrimme pitämään hyvän laatutason hakemalla sopeutukseen lisäaikaa vahvaa tasetta hyödyntämällä ja jakamalla siten leikkauspaineet useammalle vuodelle.

Ymmärrämme täysin Suomen taloudellisen tilanteen ja myös sen, että ammatillisen koulutuksen tulee kantaa oma osuutensa, jotta julkisen talouden kokonaiskustannuksia voidaan laskea.

Haluamme kuitenkin tuoda esille sen käytännön todellisuuden, että toiminnan tehostumista ja säästöjä ei synny hallintopäätöksillä ja "pakkoavioliitoilla" ilman koulutuksen laadun, saatavuuden ja tuloksellisuuden vaarantumista, vaan pitkäjänteisellä työllä ammatillisen koulutuksen kentällä yhdessä henkilöstön, opiskelijoiden, työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Järjestäjäkentän rakenteellinen muuttaminen ja oppilaitosten mahdollinen yhdistäminen tulee aina tehdä toiminta- ja tarvelähtöisesti, ei hallintolähtöisesti. Keskeistä on turvata opiskelijoiden ja työelämän tarpeet alueellisista ja seudullisista lähtökohdista.

Toimintaa pitää voida tehostaa ja laatua parantaa, mutta jokaisen järjestäjän tulee tehdä tämä työ itse. Järjestäjien välistä yhteistyötä ja sen systemaattisuutta tulee ehdottomasti lisätä, ja kaikkien ei kannata tehdä kaikkea.

Kannatamme rahoitus- ja toimintalakien valmistelun yhteydessä olleita periaatteita, että jatkossa koulutuksen järjestäjien rahoitus määräytyy yhä enemmän toiminnan tulosten ja vaikuttavuuden kautta. Toivomme kuitenkin, että toiminnan tehostamisen esteenä ja hidasteena olevaa säätelyä saataisiin mahdollisimman nopeasti purettua, jotta järjestäjillä olisi aito mahdollisuus tehostaa toimintaa samassa aikataulussa kun rahoitus leikkaantuu.

Uskomme vahvasti, että ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko pystyy haasteeseen vastaamaan, kunhan toiminnan reunaehdot saadaan mahdollisimman nopealla aikajänteellä päätettyä ja niistä saadaan toimintaan vakautta ja ennakoitavuutta. Koulutuksen järjestämisen näkökulmasta hieman puutteelliset, mutta vakaat lait ja ohjausmekanismit ovat parempia kuin täydelliset ja jatkuvasti muuttuvat.

Kirjoittaja

Kari Puumalainen
kuntayhtymän johtaja, rehtori, Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä

Puumalainen Kari

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Siltasaarenkatu 12, 00530 Helsinki (sisäänkäynti Paasivuorenkadun puolelta, C-rappu)
00530 Helsinki

toimisto@amke.fi