Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Yhteystiedot

Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuus ja kannattavuus

22.03.2016

Koulutuksen houkuttelevuus on ollut jo pitkään yhteiskunnallisesti hyvin tärkeä kysymys ja se on viime vuosikymmeninä noussut myös poliittiselle agendalle. Koska koulutetun ja osaavan työvoiman saatavuudella on keskeinen merkitys lähes kaikelle taloudelliselle toimeliaisuudelle, on koulutuksen kyettävä myös houkuttelemaan nuoria, ja joskus aikuisiakin.

Tähän koulutuksen houkuttelevuuden selkeys loppuukin.

Houkuttelevuus viittaa monessa keskustelussa niihin tekijöihin, joiden ajatellaan vaikuttavan koulutukseen tai ammattiin hakeutumiseen. Tällöin houkuttelevuus tarkoittaa usein koulutuksen taloudellisia seurauksia, kuten työllistymismahdollisuuksia, uranäkymiä ja palkkaa, mutta myös laadullisempia asioita, kuten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön ja mahdollisuutta työskennellä sisällä kuivassa ja lämpimässä.

Tästä houkuttelevuudesta puhutaan usein silloin, kun puhutaan jostakin yhteiskunnallisesti arvokkaana pidetystä ammattiryhmästä, jonka asemaa pidetään liian heikkona. Taiteilijat, opettajat ja terveysalan ammattilaiset tekevät usein työtä, jota pidetään hyvin arvokkaana ja siitä saatua korvausta vaatimattomana. Näillä aloilla houkuttelevuudesta puhumisella halutaankin saada koulutuksen yksilölliset kannustimet linjaan alojen tärkeyden kanssa.

Houkuttelevuudella voidaan kuitenkin viitata myös yksinkertaisesti siihen, kuinka suosittua kyseiseen koulutukseen hakeutuminen on. Tällöin houkuttelevuus on koulutuksen kykyä houkutella hakijoita, riippumatta siitä, mistä kyky houkutella hakijoita syntyy. Joskus kyse on aloista, joilla työmarkkinoilla näkyy selvää osaajapulaa, mikä näkyy pulasta johtuvina rekrytointivaikeuksina ja palkkojen nousuna. Tällöin houkuttelevuudella halutaan saada ihmisten käyttäytyminen linjaan todellisten kannustimien kanssa.

Näin ei kuitenkaan ole aina. Monesti houkuttelevuudesta puhutaan myös tapauksissa, joissa työmarkkinoilla on runsaasti alan työvoimaa, jolla voi olla suuriakin työllistymisvaikeuksia, ja taloudellinen kannustin hakeutua alalle on pieni. Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuus on Suomessa, kuten monessa muussakin maassa, muuttumassa yhä vaikeammaksi kysymykseksi, kun ammatillisen koulutuksen taloudellinen kannattavuus heikkenee.

Kansainvälisessä vertailussa toisen asteen koulutuksen tuottama ansiohyöty on Suomessa OECD-maiden pienin, sen tuodessa 8 prosenttia korkeammat ansiot, kun se OECD-maissa tuo keskimäärin 29 % ja Itävallassa, jossa ammatillista koulutusta on lähes yhtä paljon kuin Suomessa, 41 % korkeammat ansiot. Toisen asteen koulutuksen sisällä ammatillinen koulutus näyttää tuoreen OECD-tutkimuksen mukaan tuottavan heikomman taloudellisen tuoton, mutta paremman työllisyyshyödyn kuin yleissivistävä koulutus. Tulos on linjassa suomalaisten tietojen kanssa, joiden mukaan ylioppilastutkinto tuottaa korkeammat tulot kuin ammatillinen tutkinto. Ammatillisen koulutuksen yksilölle tuottama taloudellinen hyöty näyttää myös tulevan kokonaisuudessaan perusasteen varassa olevia korkeammasta työllisyydestä, ei (enää) korkeammasta palkasta.

Nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla haasteeksi voi muodostua myös se, että ammatilliseen koulutukseen näyttäisi liittyvän vaihtokauppa lyhyen ja pitkän aikavälin työllistävyyden välillä. Ammatillisen koulutuksen tuottama täsmällinen osaaminen näyttäisi auttavan nopeassa työllistymisessä koulutuksen jälkeen, mutta osaamisen täsmällisyys johtavan heikompaan sopeutumiseen työmarkkinoiden muutokseen, minkä tuloksena pidemmän aikavälin työmarkkinatulokset näyttävät heikommilta. Erityisen voimakkaalta ilmiö näyttää oppisopimukseen nojaavissa järjestelmissä. OECD onkin viime aikoina korostanut, myös Suomen osalta, perustaitojen merkitystä myös ammatillisessa koulutuksessa.

Oppilaitosten kannalta tilanne on varmasti vaikea. Yleisestä houkuttelevuudesta puhuttaessa houkuttelevuus nähdään koulutusjärjestelmän käsissä olevana asiana, johon oppilaitokset voivat vaikuttaa. Oppilaitokset eivät kuitenkaan elä umpiossa, vaan nuoriin vaikuttavat myös yksilön kannustimet hakeutua koulutukseen.

Yhä enemmän on merkitystä sillä, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan ammatillisen koulutuksen houkuttelevuudesta.

Kirjoittaja

Aleksi Kalenius
Koulutus- ja tiedepolitiikan erityisasiantuntija, Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCO:ssa

Kalenius Aleksi

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Siltasaarenkatu 12, 00530 Helsinki (sisäänkäynti Paasivuorenkadun puolelta, C-rappu)
00530 Helsinki

toimisto@amke.fi