28.02.2019
Ammatillinen osaaminen kehittyy ja vahvistuu erilaisissa vaiheissa koulutuksen, työelämän ja harrastusten kautta. Laki ammatillisesta koulutuksesta määrittää koulutuksen tavoitteeksi valmiuksien antamisen työhön ja jatko-opinnoille. Koulutuksella on näin ollen selkeä tehtävä jatkuvan oppimisen ketjussa; luoda pohjaa, kannustaa ja antaa valmiuksia oman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.
Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö mahdollistaa entistä paremmin yksilöllisten polkujen ja osaamisen tarpeen mukaisen koulutuksen räätälöimisen. Opiskelijoille on avautunut väyliä edetä oman henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) mukaan. Kun opiskelujärjestelyt suunnitellaan opettajan kanssa niin, että osaamisperustaisuus ja yksilöllisyys aidosti toteutuvat, vahvistavat ne myös opiskelijan sitoutumista ja oman osaamisen suunnittelutaitoja. Konkreettisia esimerkkejä yksilöllisistä väylistä on lukuisia ja niiden toteuttaminen on vakiintumassa arjen käytännöksi, kun lainsäädännön toimeenpano etenee. Osaksi normaalia arkea ovat jo muotoutuneet korkeakouluopintojen suoritusmahdollisuudet osana toisen asteen opintoja, osaamisvalmiuksia vahvistavat opinnot ja opintojen rytmitys työn tai harrastusten vaatimusten mukaan. Kaikki tämä on vaatinut oppilaitoksen henkilöstön yhteistä suunnittelua, toiminnan organisointia ja yhteisen tahtotilan määrittämistä.
Samalla, kun opiskelijan toiveita kuullaan, vahvistetaan oman oppilaitoksen ja koko ammatillisen koulutuksen vetovoimaa. Positiiviset kokemukset ja innostus tarttuvat. Opiskelijoiden toiveiden ja yksilöllisten polkujen kautta oppilaitoksen toiminta on laajentunut, vuorovaikutus työelämän toimijoiden kanssa on monipuolistunut ja oppilaitoksen alueellinen vaikuttavuus lisääntynyt. Kun alueen työvoiman tarpeisiin, osaamisen uudistamiseen ja osaajien saatavuuteen, on pystytty entistä nopeammin reagoimaan, on oppilaitoksen rooli myös aluekehittäjänä noussut merkittävästi. Onneksi päättäjätkin ovat huomanneet ammatillisen koulutuksen monet ulottuvuudet ja tutustuneet tilastoihin eri oppilaitosmuodoista valmistuneiden sijoittumisesta. Kiinnostusta on herättänyt etenkin tieto siitä, että ammatillisen koulutuksen suorittaneet jäävät alueelle, perustavat sinne perheensä ja pitävät paikkakunnan elinvoimaisena.
Vähäiselle huomiolle toiminnan kyvykkyydestä ovat jääneet ne toimet, joilla erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita on ohjattu ja tuettu osana normaalia toimintaa. Valitettavan usein nostetaan esille pelkästään keskeyttämiset ja työllistymättömyys ilman, että otetaan selvää opiskelijoiden lähtötilanteesta tai keskeyttämisen syistä. Opiskelijoiden ongelmista ja oppimisvalmiuksien heikkenemisestä on selvään näyttöä. Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat selvittäneet Pisa -mittausten tuloksia, niistä ilmenee oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen heikkeneminen vuoden 2006 ja 2015 tuloksia vertailtaessa. Tämäkin tieto olisi pitänyt ottaa huomioon, kun ammatillisen koulutuksen uudistusta lähdettiin miettimään ja toteuttamaan. Nämä oppilaat ovat tulleet keskelle tätä uudistusten ja leikkausten myllerrystä, vaikka erityisesti heille olisi pitänyt osoittaa lisäpanostusta ja tukea näiden perusopetukseen kuuluvien osaamisten paikkaamiseen.
Haasteista huolimatta ammatillinen koulutus on kyennyt toimimaan ja antamaan oppimisen innostuksen suurelle osalle erilaisia ja -ikäisiä opiskelijoita. Henkilöstö tekee yhteistyötä ja toimijat ovat keskenään verkostoituneet. Toivottavasti uudet vaalit tuovat verkoston tueksi sellaiset päättäjät, jotka ymmärtävät ammatillisen koulutuksen tehtävän osaavien ammattilaisten kouluttajina ja jatkuvaan oppimiseen kannustajana. Suomalainen ammatillinen koulutus on mestarituote, jonka arvo ymmärretään maailmalla, onneksi ymmärrys orastaa kotimaassakin.
Kuva: OAJ / Leena Koskela
Inkeri Toikka
Erityisasiantuntija, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
