Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Yhteystiedot

Ammatillinen koulutus yritystoimintana

24.03.2016

Kuka ja millä ehdoin saa järjestää ammatillista koulutusta? Siinä on pari peruskysymystä reformissa ratkaistavaksi.

Ammatillista koulutusta on viime vuosikymmenet rakennettu pääasiassa kuntien toteuttaman koulutuksen varaan. Suurin osa muista järjestäjistä on järjestöjen, yleishyödyllisten yhdistysten tai säätiöiden ylläpitämää.

Nykysäännöksin meillä ei voi olla markkinaehtoista tutkintotavoitteista ammatillista koulutusta. Ammatillisten perustutkintojen toteuttaminen edellyttää koulutuksen järjestämislupaa, joka puolestaan mahdollistaa julkisen rahoituksen, jolla ei saa tehdä liiketoimintaa. Ammatillisen koulutuksen tutkintoja ei näin ollen voida toteuttaa liiketoimintana.

Myös näyttötutkintojen järjestämisessä on lainsäädännöllä estetty liiketoiminta. Valmistavan koulutuksen voi kuitenkin toteuttaa liiketoimintana. Näyttötutkinnon järjestämisluvan myöntäminen on saanut ajoittain erikoisia piirteitä tutkintotoimikuntien ollessa portinvartijoina koulutusmarkkinoilla. Onneksi 1.8.2017 voimaan tulevassa ammatillisen koulutuksen lainsäädäntömuutoksessa tutkinnon järjestämislupien myöntäminen tasapuolistetaan. 

Hyväksyttävää on, että puhtaasti yhteiskunnan tukemalla koulutuksella ei tehdä bisnestä. Mielestäni kaiken tutkintotavoitteisen koulutuksen ei tarvitsisi olla yhteiskunnan rahoittamaa vaan osa voisi olla markkinaehtoista. Reformin myötä tulisi koulutuksen järjestämislupa ja yhteiskunnan rahoitus erottaa. Ammatillisen koulutuksen järjestämislupa tulee myöntää tasapuolisin, sovituin kriteerein kaikille toimijoille, jotka kriteerit täyttävät.

Suomi on edelläkävijämaa osaamisperusteisessa ammatillisessa koulutuksessa. Me olemme sitoutuneet tunnistamaan ja tunnustamaan hankintatavasta riippumatonta olemassa olevaa osaamista. Monet yksityiset toimijat suunnittelevat ja toteuttavat osaamisperusteista koulutusta omin nimikkein ja sisällöin. Tämä lisää koulutuspalveluiden monimuotoisuutta.

Resurssien tuhlausta sen sijaan on se, ettei koulutusyritys voi liiketoiminnassaan hyödyntää työelämäosapuolten yhteistoiminnassa tekemiä kansallisia tutkintojen perusteita. Meidän ei kannata rakentaa päällekkäisiä tutkintojärjestelmiä lainsäädännön kankeuden vuoksi.

Meillä on joukko ammatillisia koulutus- ja osaamispalveluita tarjoavia yrityksiä, jotka toimivat markkinaehtoisesti. Monet näistä yrityksistä ovat olleet mukana työvoimakoulutuksen kilpailutuksissa menestyksellisesti. Koulutusyritysten toimintaa kuvaa joustavuus, taloudellisuus ja tuloksellisuus. Viranomaisen tehtävänä on laatia kilpailulle ja laadunvarmistamiselle reilut pelisäännöt. Julkisesti rahoitetusta koulutuksesta tulee osan olla jatkuvasti kilpailutettua. Luontevaa on, että tämä osa koulutus- ja osaamispalveluista resursoidaan työhallinnolle. Kilpailu on nähty hyväksi julkisesti rahoitetussa työvoimakoulutuksessa, mutta estetty opetusministeriön hallinnon alalla.

Mielestäni meidän tulee reformissa päättää, että osa ammatillisesta koulutuksesta voi olla liiketoimintaan perustuvaa. Tällöin meidän tulee vastata kysymykseen, milloin koulutus on yksilölle, yritykselle tai työnanatajalle ilmaista, osittain tuettua tai täysin markkinaehtoista.  

Kirjoittaja

Veli-Matti Lamppu
Toimitusjohtaja, AMKE ry / AMKE Oy

Lamppu Veli-Matti

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Siltasaarenkatu 12, 00530 Helsinki (sisäänkäynti Paasivuorenkadun puolelta, C-rappu)
00530 Helsinki

toimisto@amke.fi