Ammatillinen koulutus uudistuu leikkauksista huolimatta – Reformi on mahdollisuus

02.10.2015

Ammattikoulutus on tulevaisuuden tekijä. Suomen hyvinvointi ja kilpailukyky perustuvat yhä vahvemmin ammattitaitoon ja osaamiseen. Ammattiosaajille on kysyntää, jos osaaminen vastaa työelämän tarpeita. Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on varmistaa, että työelämään saadaan uusia ammattilaisia, työntekijöiden osaaminen vastaa työelämän tarpeita ja heillä on elinikäisen oppimisen valmiudet.

Sekä nuorten että aikuisten ammatillista koulutusta on vuosien varrella kehitetty aktiivisesti. Työurani aikana, 26 vuotta opetushallinnossa ja sitä ennen 12 vuotta ammatillisessa oppilaitoksessa toimineena, olen saanut olla mukana toteuttamassa näitä uudistuksia. Muutokset ovat olleet todella mittavia ja Suomen ammatillinen koulutus on ollut edelläkävijä myös kansainvälisesti. Eteenpäin on menty ja tuloksia on syntynyt – sopivia kunkin aikakauden tarpeisiin. Toimintaympäristömme kuitenkin muuttuu, jälleen tarvitaan uudistumista.

Reformi on mahdollisuus

Hallitusohjelman mukaisesti ammatillisen koulutuksen reformia ollaan käynnistämässä. Suunniteltu reformi on oikea ja tarpeellinen. Ammatillisen koulutuksen on välttämätöntä uudistua, vaikka koulutus, kuten muutkin yhteiskunnan rahoittamat toiminnot, ovat säästökuurilla. Uudistumisella vältetään kurjistuminen ja mahdollistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallisen tehtävän toteutuminen.

Hallitusohjelman mukaisia rakenteellisia toimenpiteitä tarvitaan ja niiden kautta on saavutettavissa myös tarvittavia säästöjä. Ammatillista peruskoulutusta että aikuiskoulutusta on kehitetty aktiivisesti, mutta liian erillään. Säätelyä, ohjausta ja laadunvarmistusta on kehitetty liian järjestelmä- ja organisaatiokeskeisesti. Tämä on merkinnyt moninkertaista ja päällekkäistä työtä sekä valtakunnallisesti että paikallisesti.

Reformin mukaiset rakenteelliset kehittämistoimenpiteet tuovat tehokkuutta, kun moninkertaisia tutkinnon suorittamisjärjestelmiä ja niihin liittyviä ohjaus- ja laadunvarmistusjärjestelmiä ei ole valtakunnallisesti, koulutuksen järjestäjä- eikä oppilaitostasolla. Yhteinen järjestäjäverkko ja rahoitusjärjestelmä helpottavat joustavaa ja nopeaa osaamisen hankkimista. Putkimallista voidaan siirtyä avoimeen malliin, jossa yhtenäinen ammatillisen koulutuksen kokonaisuus kaikkine palveluineen tuodaan asiakkaiden, työelämän ja oppijoiden käyttöön.

Kansallista ohjausta tarvitaan, mutta ei monta järjestelmää. Yhteisten säädösten lisäksi tarvitaan työelämän ja sidosryhmien kanssa kehitetyt kansalliset tutkinnot ja perusteet. Paikalliset tarpeet tulee voida ottaa huomioon kaikissa tutkinnoissa. Opetussuunnitelman tilalle tarvitaan suunnitelma osaamisperusteisten tutkintojen ja perusteiden toimeenpanosta asiakaskeskeisesti. Yksi yhteinen osaamisperusteinen tutkintojen, tutkinnon osien ja muiden osaamiskokonaisuuksien suorittamisjärjestelmä tukee joustavuutta ja asiakaskeskeisyyttä. Erilaiset oppijat voivat eri tavoin ja erilaisissa oppimisympäristöissä, yhä lisääntyvässä määrin työpaikoilla ja digitaalisissa oppimisympäristöissä, hankkia tarvittavan osaamisen ja osoittaa sen. Osaamisen laatu varmistetaan yhtenäisellä tavalla yhdessä työelämän kanssa.  Joustavien polkujen avulla nopeutetaan työelämään siirtymistä silloin, kun tarvittava osaaminen on mahdollista hankkia nopeammin.

Toiminnan uudistaminen keskeistä

Reformi vaatii säädösten uudistamista, mutta se ei riitä. Tämä reformi edellyttää toiminnan uudistamista, ei vain organisatorisia muutoksia. Kaikessa toiminnassa tulee lähtökohtana olla se, miten parhaiten vastataan asiakkaiden, työelämän ja oppijoiden, tarpeisiin sekä miten tuetaan laadukkaan osuvan osaamisen hankkimista ja varmistetaan osaamisen laatu. Koulutuksen järjestäjät ovat näitä asiakkaita varten. On varmistettava, että yksilöt saavat sitä, mitä tarvitsevat ammatillisen osaamisen, yhteiskunnassa toimimisen, kasvun ja jatko-opintojen kannalta ja työelämä saa sitä osaamista, mitä se tarvitsee tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Tehtävä on haasteellinen, mutta siitä riippuu ammatillisen koulutuksen tulevaisuus.

Monta uudistusta läpikäyneenä voin todeta, että uskon tämän uudistuksen mahdollisuuksiin. Reformi - sananmukaisesti uudelleen muotoilu ja uudistuminen edellyttävät sekä halukkuutta muutokseen että aktiivisia toimenpiteitä. On uskallettava kyseenalaistaa ja luopua jostakin entisestä, jotta saadaan tilaa uudelle.

Loikka uuteen tarvitsee innostujia ja innostajia. Heitä löytyy varmasti. Kokemuksesta voin sanoa, että ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja sidosryhmät ovat aina olleet valmiita uudistuksiin. Valmistelevia toimenpiteitä ja suunnitelmia on nytkin jo tehty.  Käytännön toimet voidaan käynnistää heti, kun kansallisesti yhteinen suunta on selvä. Koulutuksen järjestäjien rooli on keskeinen kansallisessa päätösten valmistelussa, jotta löydetään toimivat yhteiset linjaukset. Uudistuksen toimeenpanossa koulutuksen järjestäjien on johdettava toiminnan muuttamista, kun työtä organisoidaan uudella tavalla.

Suomessa ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat itsenäisiä toimijoita ja kykeneviä oman osuutensa muutoksista tekemään. Uskon ammatillisen koulutuksen toimijoihin ja ammatillisen koulutuksen tulevaisuuteen. Ammatillisen koulutuksen yhtenäinen kokonaisuus on tavoittelemisen arvoinen ja lisää ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä. Osaamisperusteisuus ja asiakaskeskeisyys tuovat aiempaa vahvemmin esiin ammatillisen koulutuksen toimijoiden työn merkityksen ja arvopohjan.

Kirjoittaja

Sirkka-Liisa Kärki
opetusneuvos, filosofian maisteri, ent. ammatillisen perus- ja aikuiskoulutusyksikön päällikkö

Kärki Sirkka-Liisa

Kuva: Olli Häkämies/Opetushallitus