Ammatillinen koulutus tarvitsee oman digitaalisen strategian

29.10.2015

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien edustajat kokoontuivat AMKEn Digipajaan 20.10. kartoittamaan yhteisiä näkemyksiä digitalisaation roolista ja mahdollisuuksista ammatillisessa koulutuksessa. Digitalisaatio nähtiin uusina teknologioina ja työkaluina, jotka uudistavat ydinprosessejamme, niitä tukevina hallinnollisina prosesseina, ammattitaitovaatimuksina sekä opetushenkilöstön osaamisena. Se on aikaan ja paikkaan sitomatonta 24/7-oppimista ja sen mahdollistavia teknologisia ja pedagogisia ratkaisuja.

Olemme digitaalisen murroksen äärellä koulutuksessa, halusimmepa tai emme. Työpaikoilla tehostetaan toimintaa digitalisaation keinoin ja yritysten toimintamallit muuttuvat. Linjaukset koulutuksen siirtämisestä yhä enemmän työpaikoilla pakottavat vastaamaan muutokseen myös tästä näkökulmasta. Digitalisaatiolla voidaan linkittää koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen prosessit. Kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee tehostaa toimintaansa, jossa digitalisaatio oikein hyödynnettynä on oivallinen apuväline.

Digitalisaation hyödyt syntyvät palvelujen skaalautuvuudesta. Skaalautuvien palvelujen kustannukset muodostuvat käytännössä ainoastaan palvelun tuottamisen kiinteistä kustannuksista. Kun muuttuvia kustannuksia ei ole, samoilla perustamiskustannuksilla palvelu on hyödynnettävissä käytännössä rajattomasti. Tähän tuotantologiikkaan perustuvat muun muassa massiiviset avoimet verkkokurssit, MOOCit.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät pohtivat digipajassa rohkeasti loikkaa uudenlaisiin toimintamalleihin ja uudenlaiseen koulutustuotantoon. Mitä ovat ne digitaalisaation tuomat mahdollisuudet, jotka voidaan, ja jotka kannattaa, toteuttaa koulutuksen järjestäjien yhteistyönä? Voisimmeko yhdessä

  • luoda vuorovaikutteisen alustan/oppimisympäristön, joka tuo yhteen opiskelijat, kouluttajat ja yritykset,
  • toteuttaa skaalautuvia appseja esimerkiksi työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukemiseen,
  • toteuttaa skaalautuvuuden tuotantologiikkaan perustuvia massiivisia avoimia verkkokursseja – MOOCeja, ammatillisessa koulutuksessa,
  • vahvistaa järjestäjien tuotannon- ja toiminnanohjausta yhteisesti mallinnetuin tietovarastoratkaisuin,
  • mahdollistaa sujuvan tiedonsiirron valtakunnallisiin tietovarantoihin yhteisten tietomallien ja rajapintaratkaisujen avulla?

Kokonaisarkkitehtuuri tarjoaa hyvän työkalun kokonaisuuden hallintaan. Pitäähän digitalisoitumisessakin tarkastella sekä toiminta-, tieto-, järjestelmä- että teknologia-arkkitehtuuria. Ammatillinen koulutus ja koulutuksen järjestäjät tarvitsevat digitalisaatiolle yhteisiä linjauksia ja tavoitteita, jotta voidaan valita ne painopistealueet, joille yhteisiä ratkaisuja ja konkreettisia toimenpiteitä rakennetaan. Yhteisillä hankkeilla ja toimenpiteillä voimme yhdistää resursseja ja hankkia muutoksen vaatimaa osaamista, jota organisaatioissamme ei ole.

Ammatillisella koulutuksella on oma roolinsa suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn kehittämisessä. Nyt olisi aika uudistaa roolia ja linkittää sen toteuttamiseen uudistuvan teknologian mahdollisuudet ja sen mukana uudistetut toimintamalit. Digitalisaatiolla voidaan parhaimmillaan vaikuttaa sekä koulutuksen vaikuttavuuteen ja laatuun että sen tuottamisen kustannustehokkuuteen. Eikö tämä ole juuri sitä, mitä ammatilliselta koulutuksen odotetaan?

Digitaalinen strategia liitetään osaksi AMKEn käynnistämää Ammattiosaaminen 2025 -strategiatyötä. Koulutuksen digitalisoituminen on tulevaisuutta, mutta sen on myös tässä ja nyt. Koulutuksen järjestäjien on toimittava nyt ja päätettävä niistä alueista, jotka koulutuksen järjestäjien kannattaa vakioida, ja koota yhteiset voimavarat niiden toteuttamiseksi. 

Kirjoittaja

Tellervo Tarko
COO, Omnia Education Partnerships Oy

Tarko Tellervo