Aika ajoi Kesusta ohi

29.09.2015

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma on tullut tiensä päähän. Maailman nopeaa muuttumista ei voi hallita yksityiskohtaisella pitkän tähtäimen suunnittelulla, joten OKM pyytää parhaillaan lausuntoja ehdotuksesta Kesusta luopumiseksi. Tilalle on tullut strateginen hallitusohjelma kärkihankkeineen. Edellisen hallituksen aikana valtiolla laskettiin olevan 300 eri strategiaa, mitkä eivät muodostaneet hallittavaa kokonaisuutta.

Mielestäni Kesusta on aika luopua, mutta olen huolissani kansalliseen koulutuspolitiikan jatkumisesta. Koulutusjärjestelmällä on monitahoisia ja monimutkaisia tehtäviä, joita ei ongelmitta pelkistetä muutamaan kärkihankkeeseen. Kesulla oli merkittävä rooli koulutuspolitiikan suunnan viestimisessä opetuksen ja koulutuksen järjestäjille sekä suurelle yleisölle. Ministeriö tarvitsee uuden työkalun pidempikestoisten linjausten viestimiseen.

Valtioneuvoston hyväksymän kehittämissuunnitelman vahvuus on ollut, että se linjasi kehittämisestä koko hallituskaudelle ja sen mukaisesti rakennettiin kärkihankkeita ja rahoitusohjelmia. Kesun heikkous oli, että siitä puuttui työvoimapoliittinen koulutus sekä muiden ministeriöiden alainen innovaatio- ja tutkimustoiminta. Heikoimmillaan Kesu oli niin yksityiskohtainen, että sieltä saattoi tunnistaa yksittäisten virkamiesten tai lobbareiden hankkeet. Silloin strategisen suunnittelun taso oli unohtunut.

Kesun valmistelu oli hallintovetoista, mutta se tapahtui yhdessä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien, korkeakoulujen ja muiden sidosryhmien kanssa. Sidosryhmien osallistuminen kehittämissuunnitelman valmisteluun on ollut arvokasta, vaikka todelliset vaikutusmahdollisuudet eivät aina toteutuneet.

Nykyinen strateginen hallitusohjelma on sisällöltään niukka ja siihen perustuvat kärkihankkeet on valmisteltu vailla vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa.  On vaara, että koulutuksen kehittämistä koskeva päätöksenteko irtaantuu liikaa käytännön toiminnasta. OKM:n on jatkossa vahvasti osallistettava koulutuksen kenttää ja sidosryhmiä valmistellessaan tulevaisuuskatsauksia, tietopohjaa hallitusohjelmaneuvotteluihin tai toimenpiteitä hallitusohjelman toteuttamiseksi.

Koulutuksen määrällinen mitoitus kaipaa enemmän joustavuutta erityisesti aikuisten osaamistarpeiden osalta. Perinteinen ammattikohtainen mitoitus ja koulutustarpeiden ennakointi eivät toimi hyvin, kun työelämän ennustetaan uudistuvan synnyttämällä uusia ammatteja ja tuhoamalla vanhoja aiempaa nopeammin.

Kehittämissuunnitelman poistuessa keskeiseksi ohjauksen välineeksi tulee oikeaan ohjaavien tuloksellisuusmittareiden tunnistaminen. Tähän on panostettava Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön ja rahoitusjärjestelmän uudistamisessa. Pelkkä talousohjaus ei riitä kansalliseksi koulutuspolitiikaksi tai koulutusjärjestelmän valtakunnallisten tavoitteiden viestimiseen.

Kirjoittaja

Petri Lempinen
Toimitusjohtaja AMKE ry

Lempinen Petri