Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Työkyky osana kestävää ammattitaitoa

26.04.2016

Kattava joukko työelämän, järjestöjen, opiskelijoiden, hallinnon ja koulutuksen järjestäjien edustajia kokoontui keskustelemaan ammattiosaajien työkyvyn kehittämisestä Saku ry:n tilaisuuteen 26.4.

Tilaisuuden avannut Saku ryn puheenjohtaja Antti Lahti kertoi tilaisuuden yhtenä tavoitteena olevan, että työkykypassin käyttömahdollisuudet tulisivat tietoon myös työnantajille. Työkykypassi on ollut käytössä Vammalassa ja se on todettu käyttökelpoiseksi. Oppilaitoksen yhtenä tuloksellisuusmittarina on Saku ryn koordinoimien passien suorittaminen vuosittain. Omistajaohjauksessaan tarkastuslautakunta oli kiinnittänyt tähän positiivista huomiota.

OKM:n opetusneuvos Elisa Virnes muistutti, että työkyky on osaamisasia. Työkykypassi on yksi väline, mutta tärkeintä on opiskelu- ja työkykyosaamisen saaminen osaksi kaikkia opintoja. Erityistä huolta Virnes kantoi terveyserojen kasvusta.

- Ammatillisen koulutuksen ja lukion valinneiden opiskelijoiden terveysveroja voidaan kaventaa tietoisella työllä.

SOK-yhtymän HR-palveluiden kehittämispäällikkö Heidi Partanen valotti S-ryhmän käytäntöjä työkyvyn ylläpitämisestä alun rekrytoinnista elämän mittaiseen oppimiseen.

- Vastuu työkyvystä on työntekijällä ja työnantajalla, mutta myös yhteiskunnan rakenteilla on merkitystä

EKn asiantuntijalääkäri Jan Schugk kertoi, että EK:n jäsenyrityksillä on huoli tulevien työntekijöiden työkyvystä ja kunnosta. Erityisesti ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osalta tarvitaan toimia. Kun toimihenkilöistä työuralta vanhuuseläkkeelle siirtyy 69 %, niin työntekijä –ryhmään kuuluvista luku on vain 39 %.

SAK:n koulutuspäällikkö Mikko Koskinen kysyi, tarvitsisiko meidän muuttaa ammatillisen koulutuksen tavoitteita nykyisestä osaamista tai työtaitoja korostavista opetussuunnitelmista kestävään ammattitaitoon, eli 40 vuoden työuraan. Tämä muuttaisi Koskisen mukaan varmasti sitä, mitä ammatillinen koulutus opettaa.

Työterveyslaitoksen tutkija Mikko Nykänen korosti, että keskeistä on luoda oppilaitoksesta yhteisö, olosuhteet työkyvyn ylläpidolle. Työkyky ja sen hahmottaminen ovat kaikkea muuta kuin yksin liikunnan ja terveystiedon opettajien asia.

AMKEn puheenvuoron tilaisuudessa käytti asiantuntija Riikka Reina. Hän kuvasi, kuinka koulutuksen järjestäjänä työkykyosaaminen on läsnä opiskelijan, työelämäkumppanin ja työhyvinvoinnin johtamisen kouluttajan lisäksi oman henkilöstön näkökulmasta. Näistä työelämäkumppaneiden ja oppilaitosten välinen vuorovaikutus ja roolitus on erityisen keskeistä työpaikoilla tapahtuvan oppimisen nyt lisääntyessä.

- Kyseessä ei ole mikään nuorten oma asia, vaan työkykyosaamisen tarvetta on aikuisille tarjottavassa perus- ja lisäkoulutuksessa varsin paljon

Tilaisuudessa puheenvuoron käyttivät myös mm. Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen ylijohtaja Esa Karvinen, kansanedustaja Hanna Kosonen, opiskelijajärjestöjen Sakki ja Osku ryn edustajat, opiskelijat Vammalasta, tutkija Eino Havas Likesistä sekä moni muu ammatillisen koulutuksen toimija.

Lisätietoa Ammattiosaajan työkykypassista 

Kuva ©Työterveyslaitos

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Siltasaarenkatu 12, 00530 Helsinki (sisäänkäynti Paasivuorenkadun puolelta, C-rappu)
00530 Helsinki

toimisto@amke.fi