08.06.2018
Kuvassa Sari Gustafsson, Antti Sieppi, Mika Maliranta ja Vesa Saarikoski. Tutkijat kentän edustajien välissä.
AMKE sai kunnian järjestää yhdessä Taidot työhön-hankkeen kanssa julkaisutilaisuuden Ammatillisen oppilaitosten johtamisesta.
Tuoreen tutkimuksen mukaan ammatillisten oppilaitosten johtamiskäytännöt Suomessa ovat keskimäärin sangen hyvät. Laatu kuitenkin vaihtelee merkittävästi. Johdon erityinen vahvuus on opetustoiminnan laadun johtamisessa. Sen sijaan henkilöjohtamisen laatu on tutkimuksen mukaan heikompaa.
AMKEn vt. toimitusjohtaja Riikka Reinan mukaan tutkimustieto ammatillisesta koulutuksesta on erittäin tervetullutta.
- Olemme AMKEssa olleet pitkään harmissamme siitä, että ammatillisen koulutukseen kohdistuu volyymiimme nähden liian vähän tutkimusta. Haluamme kehittää ja kehittyä juuri tutkittuun tietoon pohjaten ja tästä syystä iloitsemme Strategisen tutkimuksen neuvoston ja Jyväskylän yliopiston tekemästä työstä, Reina kommentoi
Erinomainen keskiarvo
Viisiportaisella asteikolla arvioituna johtamiskäytäntöjen keskiarvosana oli 3,15. Kansainvälisessä vertailussa tämä tulos on erinomainen. Taidot työhön -hankeen tiedotteessa kerrotaan, että aiemmin vastaavalla menetelmällä on tutkittu pääasiassa peruskouluja, joista parhaaksi on arvioitu Britannian peruskoulut keskiarvosanalla 2,98.
Vaihteleva laatu
Tutkimuksen mukaan johtamisen laatu kuitenkin vaihtelee eri osa-alueiden välillä. Johtamiskäytäntöjä kuvaava keskiarvosana oli paras opetustoiminnassa (3,58), kuten opetuksen ja oppimisen yksilöinnissä, kerätyn tiedon hyödyntämisessä opintopolkujen suunnittelussa ja hyväksi havaittujen oppimiskäytänteiden jakamisessa opettajien kesken.
Heikoin keskiarvosana sen sijaan oli henkilöstöjohtamisessa (2,77). Oppilaitokset ovat ottaneet vähäisessä määrin käyttöön suoriutumisperusteisia palkitsemis- ja ylenemisjärjestelmiä tai muita henkilöstöjohtamista tukevia käytänteitä.
Tutkimusta johtaneen professori Mika Malirannan mukaan tulokset kertovat siitä, että lainsäädäntö ja työmarkkinoiden säännöt osaltaan rajoittavat johtajien mahdollisuuksia käyttää johtamista tukevia kannustinjärjestelmiä.
- Tulokset kertovat myös siitä, että keskiarvot peittävät alleen hyvin suurta vaihtelua oppilaitosten välillä. Joukossa oli monia oppilaitoksia, joiden johtamiskäytännöissä on paljon parannuspotentiaalia, täydentää tutkija Antti Sieppi.
Positiivinen näkyväksi
Riikka Reinan mukaan tuloksissa on paljon ilon aiheita.
- Kentällämme on aina tahto parempaan ja sen näkyi myös julkaisutilaisuudessa. Monissa puheenvuoroissa keskityttiin niihin asioihin, joissa voisimme olla vielä parempia. Ajattelen, että tuloksien vahvuuksia on myös tärkeä huomata – vahvuuksien löytyminen perustoiminnasta on iloista.
Suurena kokonaisuutena henkilöstöjohtamisen kysymykset vaativat Reinan mukaan huomiota.
- Tämä tulos ei sinänsä yllättänyt, ihmisten johtamisen taitojen kehittämisestä on julkisorganisaatioissa puhuttu laajasti. On samalla hyvä huomata, että tutkimusajankohta osui ammatillisen koulutuksen kentällä erittäin haastavaan ajankohtaan, vuoteen 2017.
Lopullinen tutkimusaineisto koostuu 73 oppilaitosjohtajan haastattelusta. Tyypillisiä ammattinimikkeitä ovat rehtori, koulutusjohtaja ja koulutuspäällikkö. Tutkimuksesta vastasivat Juho Jokinen ja Antti Sieppi sekä professori Mika Maliranta. Tutkimus on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Taidot Työhön -hanketta.
Julkistamistilaisuuden streamaus:
