08.12.2016
Suomi oli vahvasti esillä ammatillisen koulutuksen eurooppalaisen EQAVET-verkoston foorumissa, kun kehittämisjohtaja Jatta Herranen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymästä ja opetusneuvos Leena Koski esittelivät laadunhallinnan kokonaisuutta ja itsearviointia koulutuksen järjestäjän näkökulmasta.
Suomessa ammatillisessa koulutuksessa vastuu laadunhallinnasta on koulutuksen järjestäjällä. Kun samalla on myös vapaus toimia parhaaksi katsomallaan tavalla kansallisten laadunhallinnan suositusten pohjalta, on Herrasen mukaan olennaista hahmottaa kokonaisuus ja ymmärtää, mitä ollaan tekemässä.
- Toimiva laadunvarmistus edellyttää, että tiedostamme laadunvarmistuksemme periaatteet, luomme oman ja käytännössä toimivan mallin laadunvarmistukseen ja osaamme käyttää itsearviointia aidosti oman toimintamme kehittämiseen.
Työllistymisen merkitys korostumassa
- Komissio esittää ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien työllistymisen seurantaa osana laadun kehittämistä ja varmistamista, kertoo Sataedun yhtymäjohtaja Matti Isokallio. Hänen mukaansa EU-maista vain Suomella ja Hollannilla on laajempaa kokemusta työllistymisen seurannasta.
Työllistyminen on ollut lähes 15 vuotta ammatillisen koulutuksen tulosrahoituksen kriteeri. Reformin myötä työllistyminen on tulossa aiempaa vahvemmin koulutuksen rahoituksen perusteeksi.
Ammatilliseen koulutukseen tulee mahdollisuus nykyistä pidempiin ammatillisen koulutuksen vaihto-ohjelmiin. Erasmus Pro-vaihdot on tarkoitettu erityisesti oppisopimusopiskeluun ja työssäoppimiseen.
Komissio alkaa valmistella vuoden 2020 jälkeistä koulutuspolitiikkaa ja siihen ammatillisen koulutuksen järjestäjien on Matti Isokallion mukaan ehdottomasti päästävä mukaan.
Matti Isokallio on AMKEn kv-työryhmän puheenjohtaja ja AMKEn edustaja koulutuksen järjestäjien eurooppalaisen EUproVET -järjestön hallituksessa.
Katso myös: Vocational education and training across the EU
