Selvitys kansallisesta kielivarannosta käynnistyy

20.02.2017

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut professori Riitta Pyykön kansallisen kielivarannon tilan ja tason selvityshenkilöksi. Pyyköltä odotetaan suosituksia kielivarannon monipuolistamiseksi ja koulutuksen kehittämiseksi koko koulutusjärjestelmässä.

Selvityksen tueksi on asetettu kansliapäällikkö Anita Lehikoisen johtaja ohjausryhmä, jossa ammatillista koulutusta edustaa Petri Lempinen AMKEsta.

Kielitaito on Lempisen mukaan keskeinen työelämätaito:

- Vieraiden kielten taitoa vaaditaan lukuisissa työntekijäammateissa matkailusta ja palveluista vientiteollisuuteen saakka.

Ammatillisten perustutkintojen yhteisissä tutkinnon osissa on viestintä- ja vuorovaikutusosaamisesta 11 osaamispisteen laajuisesti. Kokonaisuuteen kuuluu äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten osaaminen.

Selvityshenkilön tehtävänä on arvioida myös maahanmuutosta aiheutuvat tarpeet kielikoulutukseen sekä maahanmuuton vaikutukset kielivarantoon.

Maahanmuuttajien kielipotentiaali jää hyödyntämättä ammatillisessa koulutuksessa, koska lain mukaan opetuskielenä ovat kotimaiset kielet tai viittomakieli.

Ammatillisessa koulutuksessa oli 24 600 vuonna 2015 maahanmuuttajataustaista opiskelijaa vuonna 2015. Heidän määränsä oli kasvanut 74 prosenttia vuodesta 2010.

Kasvun odotetaan jatkuvan. OKM arvioi, että vuoteen 2019 mennessä vajaa 3000 vuonna 2015 saapuneista ja oleskeluluvan saaneista maahanmuuttajista päätyy ammatilliseen koulutukseen.

Lue lisää: OKM:n ohjausryhmä esitti ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimuksesta luopumista