23.01.2018
Osaamisperusteisuuden tila on kohtalaisen hyvä, joskin reformia kohti mennään vaihtelevin valmiuksin, selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin tuoreesta arvioinnista.
Reformiin suhtaudutaan myönteisesti
Koulutuksen järjestäjät, opiskelijat ja työelämä suhtautuvat pääosin myönteisesti ammatillisen koulutuksen reformiin ja osaamisperusteisuuden mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Uudistus tuo ammatillisen koulutusta lähemmäs työelämää, tiivistää työelämän ja koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä ja lisää opiskelijoiden mahdollisuuksia aiempaa yksilöllisempiin opintoihin. Samalla se luo paineita työelämälle ja koulutuksen järjestäjille tarjota aiempaa enemmän työssäoppimispaikkoja, joustavoittaa toimintaa sekä uudistaa opetushenkilöstön työtä ja osaamista.
Osaamisperusteisuuden toimeenpanoa ovat haitanneet samanaikaisesti toteutetut ammatillisen koulutuksen säästöt ja se, ettei tieto uudistuksen tavoitteista ole saavuttanut kaikkia ammatillisen koulutuksen keskeisiä toimijoita kuten työelämää ja opiskelijoita.
– Toimeenpanon kannalta erityisesti työssäoppimispaikkojen ja työpaikkaohjaajien riittävyys sekä heidän saamansa tuki ja ohjaus koulutustehtävässään tulevat olemaan keskeisiä haasteita uudistuksen onnistumiselle. Myös opiskelijat tarvitsevat aiempaa enemmän ohjausta yksilöllisissä opinnoissaan, johon tulee varata resursseja, toteaa arviointineuvos Aila Korpi Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta.
Arviointi toi esille, etteivät kaikki ammatillisen koulutuksen toimijat ole vielä riittäväsi selvillä osaamisperusteisuudesta ja siitä, mitä se tarkoittaa ja edellyttää heiltä. Tämä koskee erityisesti työelämää ja opiskelijoita. Myös opetushenkilöstön keskuudessa on tiedon tarpeita. Riittävä tiedon saatavuus on edellytys uudistuksen onnistumiselle ja siihen sitoutumiselle.
Kritiikkiä rahoitukselle
Kriittisimmät reformiin kohdistuneet kannanotot liittyvät rahoitukseen ja sen ennakoitavuuteen sekä rahoitusjärjestelmän kykyyn turvata osaamisperusteisen koulutuksen laadukas toteuttaminen.
Haasteita liittyy myös järjestelmän kykyyn varmistaa koulutuksen laatua ja estää osaamisen ja osaamisperusteisuuden kannalta haitalliset ilmiöt, kuten osaamisen kapea-alaistuminen, osaamisvaatimusten madaltuminen ja suoritetehtailu.
Kehitettävää toimintatavoissa ja yhteistyössä
Koulutuksen järjestäjien välisessä yhteistyössä on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Yhteistyötä tiivistämällä ja voimavaroja yhdistämällä on mahdollista lisätä asiakaslähtöisyyttä ja tehostaa toimintaa. Tämä koskee erityisesti työelämäyhteistyön koordinointia ja opiskelijan opintopolkujen kehittämistä.
– Kokonaisuutena asiakaslähtöisyyden edistäminen edellyttää koulutuksen järjestäjiltä yhteistä tahtotilaa ja uudenlaista johtajuutta, joka vaatii myös osaamisen kehittämistä, Korpi korostaa.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuutta, asiakaslähtöisyyttä ja toiminnan tehokkuutta koskevan arvioinnin vuosina 2016–2017. Arviointiaineisto perustui koulutuksen järjestäjien, opettajien, opiskelijoiden ja työelämän edustajien ryhmien tekemiin itsearviointeihin, eri puolilla Suomea järjestettyihin työpajoihin, sidosryhmien ja viranomaisten haastatteluihin, politiikkatoimien vaikutusten arviointiin liittyvään paneeliin sekä valtakunnalliseen seminaariin. Arviointiin osallistui 145 ammatillisen koulutuksen järjestäjää, mikä edustaa noin 90 % kaikista järjestäjistä.
Karvin tiedote: Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus 23.1.
Arvioinnin verkkosivut: osaamisperusteisuus.karvi.fi
