03.11.2018
Julkisuudessa on keskusteltu paljon opetuksen ja opettajien määrän vähenemisestä ammatillisissa oppilaitoksissa.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat huolehtineet myös vaikeassa taloudellisessa tilanteessa siitä, että henkilöstövähennykset eivät ole ensisijaisesti kohdistuneet opettajiin, sanoo Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEn puheenjohtaja Leena Linnainmaa.
- Vuonna 2013 opettajien osuus oli 65 prosenttia koko ammatillisen koulutuksen henkilöstöstä. Viime vuonna osuus oli noussut hieman ollen 67 prosenttia.
AMKE toteutti lokakuussa jäsenkyselyn, jossa selvitettiin ammatillisen koulutuksen reformin ja säästöjen vaikutusta oppilaitosten henkilöstömäärään sekä nuorten opiskelijoiden opiskeluviikkoon. Vastaajat kouluttavat yli puolet koko opiskelijamäärästä.
Korotus perusrahoitukseen välttämätön
Kyselyn mukaan ammatillisen koulutuksen yli 200 miljoonan euron leikkaukset ovat johtaneet viiden vuoden aikana lähes viidenneksen henkilöstövähennyksiin (17 %) oppilaitoksissa. Samanaikaisesti noin joka seitsemäs opettaja (15 %) on menettänyt työnsä. Tämä tarkoittaa noin 1 600 opettajaa.
Samalla kun rahoitusta on leikattu ja opetushenkilöstön määrää vähennetty, ovat opiskelijoiden ja tutkintojen määrät kasvaneet voimakkaasti. Opiskelijoiden määrä on noussut vuodesta 2013 arviolta 25 000 ja tutkintojen arviolta 9 000 tutkintoa vuodessa.
Tämä yhtälö ei enää toimi. Jo ensi vuodelle tarvitaan viiden prosentin, eli 40 miljoonan euron tasokorotus perusrahoitukseen, vaatii Linnainmaa.
Jokaiselle aikaa oman opiskelupolun suunnitteluun
Yhteishaun kautta perusopetuksesta tulleella opiskelijalla keskimääräinen opiskeluviikko ammatillisessa oppilaitoksessa on 33 tuntia. Tämä pitää sisällään lähiopetuksen ja ohjatun itsenäisen opiskelun.
Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma HOKS, jolloin päivien pituudet voivat vaihdella eri opiskelijoilla.
Osa opiskelijoista tarvitsee enemmän ohjausta ja opetusta, osa kykenee ja haluaa opiskella itsenäisemmin, perustelee AMKEn toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu.
- Kyselyn mukaan opiskelunsa aloittavalle opiskelijalle on varattu aikaa opettajan kanssa HOKSin laadintaa varten keskimäärin 2,5 tuntia ja myöhemmin sen päivittämiseen yksilöllisen tarpeen mukaan.
Lähiopetus toteutuu monin tavoin
Lähiopetusta ammatillisissa oppilaitoksissa on keskimäärin 27 tuntia viikossa. Perusopetuksesta tulleilla opiskelijoilla lähiopetusta painotetaan opintojen alkuvaiheessa.
- Luokkaopetuksen lisäksi lähiopetusta toteutetaan usein työvaltaisesti, kuten esimerkiksi oppilaitoksen opetusravintolassa, talotyömaalla, työsaleissa tai asiakastöitä tekemällä, kertoo Lamppu.
Koulutuksen järjestäjistä 79 prosenttia on sitä mieltä, että lähiopetusta on sopivasti. Lähiopetuksen määrä on sopeutettu olemassa oleviin resursseihin. Osa ilmoitti, että rahoitusleikkauksista huolimatta opetuksen määrä on pidetty vähintään ennallaan.
Joka viidennen koulutuksen järjestäjän mielestä lähiopetusta on liian vähän. Säästöjen vuoksi opetusta oppilaitoksessa on jouduttu karsimaan.
Digitaalisaation mahdollisuudet käyttöön
Ohjattua itsenäistä opiskelua ammatillisissa oppilaitoksissa on keskimäärin 6 tuntia viikossa. Opiskelija opiskelee esimerkiksi digitaalisissa oppimisympäristöissä, valmistelee projektia tai tekee oppimistehtäviä. Opettaja ohjaa opiskelijaa sähköpostitse, puhelimella, skypellä tai eri viestisovelluksilla.
Kyselyn mukaan yli puolet koulutuksen järjestäjistä piti itsenäisen ohjatun opiskelun määrää sopivana. Sen katsottiin tukevan hyvin muita koulutuksen toteuttamistapoja.
Vastaajista 39 prosenttia oli sitä mieltä, että itsenäistä ohjattua opiskelua on liian vähän. Heidän mukaansa opiskelijan oppimisen ja ohjauksen tukena ei osata vielä hyödyntää riittävästi digitaalisia mahdollisuuksia.
Työelämässä oppimista ei ole liikaa
Työelämässä oppiminen tapahtuu koulutussopimuksena tai oppisopimuksena, yleensä pidempinä jaksoina kerrallaan. Osa opiskelijoista suorittaa koko tutkinnon työelämässä. Opiskelijat noudattavat työpaikan tai alan työehtosopimuksen mukaista työaikaa. Sen ajoitus ja kesto suunnitellaan opiskelijan ja työpaikan lähtökohdista.
Kaikkien koulutuksen järjestäjien mielestä työelämässä oppimista on sopivasti tai jopa liian vähän. Kenenkään mielestä työelämässä oppimista ei ole liikaa.
Vastaajien mukaan työelämässä järjestettävän koulutuksen toteuttamistavat mahdollistavat oppimisen hyvin, kun oppimisen ohjaus on ammattitaitoista ja tavoitteiden mukaista.
Kyselyyn vastasi 49 koulutuksen järjestäjää eli 58 % AMKEn jäsenistä.
